Blogiarkisto

Blogissa maaseutupolitiikan asiantuntijat kirjoittavat ajankohtaisista maaseutupoliittisista aiheista ja tuovat esiin maaseudun näkökulmaa yhteiskunnallisessa keskustelussa pinnalla oleviin asioihin. Blogiin otetaan vastaan aiheeseen sopivia vieraskynäkirjoituksia. Jos haluat tarjota kirjoitusta, ota yhteyttä teemaverkostojen erityisasiantuntijoihin tai Antonia Husbergiin, antonia.husberg(a)mmm.fi.
23.3.2017 16.30

Harvaan asutun maaseudun kehittämiseksi tarvitaan valtakunnallinen tahtotila –parlamentaarinen työryhmä perustettava pikimmiten

Tytti Määttä

Tänään 23.3.2017 julkaistavassa Harvaan asutun maaseudun kehittämisstrategiassa 2017–2020 painotetaan eri alueiden lähtökohtien tosiasiallista tasa-arvoa ja harvaan asutun maaseudun nykypäivän olosuhteiden parempaa tuntemusta.

Harvaan asuttua maaseutua on 68 % Suomen pinta-alasta. Siellä sijaitsee valtaosa Suomen biotalouden ja kaivosteollisuuden raaka-aineista ja se on myös matkailun ja virkistyskäytön aluetta. Alueella asuu noin 5,3 % Suomen väestöstä.

Suomella ei ole varaa jäädä jälkeen

Strategiaan on koottu keskeisimmät toimenpiteet, jotka tulisi toteuttaa, jotta harvaan asutun maaseudun potentiaali saadaan täysimääräisesti hyödynnettyä. Suomella ei ole varaa jäädä jälkeen muista pohjoismaista harvaan asuttujen alueiden kehittämisessä.

Norjan malli on olemassa ja Ruotsissa suunnitellaan samaa. Harvaan asutun maaseudun kehittämiseksi tarvitaan myös Suomessa valtakunnallinen tahtotila. Verkostomme kannatta lämpimästi parlamentaarisen työryhmän perustamista linjaamaan politiikkatoimenpiteet alueen kilpailukyvyn parantamiseksi. Tämä strategia antaa hyvän pohjan työryhmän työlle.

Ministeri Mika Lintilä toi esille eilen Valmet Automotiven positiivisten uutisten yhteydessä, että työvoima ei Suomessa liiku riittävästi ja asia pitää arvioida puoliväliriihessä. Tässä yhteydessä on hyvä muistaa, että Tilastokeskuksen mukaan vuosien 2010–2014 välisenä aikana työikäisten määrä on vähentynyt 69 000 henkilöllä. Vuoden 2015 väestöennusteen mukaan työikäisten määrä vähenisi nykyisestä 3,48 miljoonasta 3,41 miljoonaan eli 75 000 henkilöllä vuoteen 2030 mennessä.

Kilpailu osaavasta työvoimasta tulee siis kiristymään jatkuvasti. Samaan aikaan Norja ja Ruotsi houkuttelevat osaajiamme Pohjois-Suomesta töihin heille.

Mielikuva harvaan asutusta maaseudusta päivittämisen tarpeessa

Harvaan asutun maaseudun verkosto haluaa uudistaa mielikuvan harvaan asutusta maaseudusta. Ilman osaavaa työvoimaa alueen resurssit jäävät hyödyntämättä. Julkisessa keskustelussa annetaan ymmärtää, että harvaan asutulla maaseudulla ei olisi töitä ja se kurjistuu ja kuihtuu pois. Tämä ei kuitenkaan ole totuus, vaan myös maaseudun pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on pula osaavasta työvoimasta. Työvoiman liikkuvuus ja osaavan työvoiman saatavuus sekä investoinneille saatava rahoitus ovat olennainen kysymys myös harvaan asutulla alueella sijaitsevien yritysten kasvun ja tulevaisuuden kannalta.

Usein kuulee sanottavan, että koko Suomi tulee pitää asuttuna. Tai toteamuksen, että kaupungistuminen etenee, eikä kehityskulkua voi jarruttaa. Kysehän on kuitenkin pikemminkin siitä, että harvaan asutun maaseudun resurssit on saatava liikkumaan, jotta ne hyödyttävät koko Suomen kilpailukykyä. Suomi voisi olla maa, jossa kukoistavat kaupungit ja elinvoimainen maaseutu ovat yhtä aikaa läsnä. Siihen myös pyrimme nyt julkaistavalla strategialla.

Maaseutupolitiikan neuvoston joulukuussa hyväksymä ja harvaan asutun maaseudun verkoston laatima Harvaan asutun maaseudun kehittämisstrategia vuosille 2017–2020 on julkaistu maa- ja metsätalousminiteriön julkaisusarjassa.  Strategia toimii tietopakettina ja käsikirjana päättäjille ja viranhaltijoille kunnista eduskuntaan.

Tytti Määttä

Kirjoittaja toimii maaseutupolitiikan harvaan asutun maaseudun verkoston puheenjohtajana ja Vaalan kunnanjohtajana.


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi