Blogiarkisto

Blogissa maaseutupolitiikan asiantuntijat kirjoittavat ajankohtaisista maaseutupoliittisista aiheista ja tuovat esiin maaseudun näkökulmaa yhteiskunnallisessa keskustelussa pinnalla oleviin asioihin. Blogiin otetaan vastaan aiheeseen sopivia vieraskynäkirjoituksia. Jos haluat tarjota kirjoitusta, ota yhteyttä teemaverkostojen erityisasiantuntijoihin tai Antonia Husbergiin, antonia.husberg(a)mmm.fi.
9.6.2015 12.41

Harvan maaseudun verkosto aloitti toiminnan Lapissa

Rauno Kuha

Lapin harvaan asutun maaseudun kansalaisverkosto huolehtii Lapin näkyvyydestä maakunnallisella ja kansallisella tasolla ja nostaa esille Lapin erityispiirteitä Suomen maakuntien joukossa. Verkosto pitää esillä harvaan asuttujen alueiden palveluita.

Lapin verkosto toimii tiiviissä yhteistyössä kansallisen harvaan asutun maaseudun verkoston kanssa.

Lappia kehitettävä alueen omista lähtökohdista

Lappi on monilla mittareilla mitattuna erityinen maakunta. Erityisyyttä korostaa arktisuus, arktiset elinkeinot, matkailu, vaihtelevat kasvuvyöhykkeet ja Lapin seutukuntien erilaisuus.

Kasvavana huolena Lapissa on ollut voimakas kansallinen keskittämispolitiikka. Tämä on näkynyt Lapissa päätöksenteon siirtymisenä maakunnan ulkopuolelle ja yhä suurempana hyödykkeiden hankintana maakunnan ulkopuolelta. Tämä toimintamalli kiihdyttää valuuttapakoa maakunnasta ja vauhdittaa harvaan asuttujen alueiden tyhjenemistä.

Lapin maakunnan elinvoimaisuuden säilymisen keskeinen tekijä on maakunnan oman päätöksentekovaltuuden säilyminen. Lapin maakunnalla tulee itsellä olla valtuudet oman maakunnan elinkeinojen kehittämiseen ja rahoituksen kohdentamiseen. Kehittämistoimenpiteissä tulee mahdollisimman suurelta osin kunnioittaa maakunnan tahtoa, alueen ihmisten mielipiteitä ja paikallista osaamista.

Tarvitaan työpaikkoja ja yrityksiä

Suomalaisella maaseudulla on perinteisesti ollut vahva asema elinkeinoelämän, julkisen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan rakentamisessa. Tämä rooli on viime vuosikymmeninä ollut voimakkaasti vähenevä johtuen maaseudun rakenteellisesta muutoksesta. Muutoksen myötä yhä suurempi osa ihmisistä asuu asutuskeskuksissa. Huomattava osa maaseudun väestöstä on loma-asukkaita, ihmiset käyvät töissä keskuksissa, lapsilukumäärä ja paikkaan sitoutunut yrittäjyys maaseudulla on vähentynyt.

Harvaan asutun maaseudun elinvoimaisuuden keskeinen moottori on sen väestön toimeentulo. Toimeentulo edellyttää erilaisia palveluja, työpaikkoja ja yrittäjyyttä. Jotta edellytykset säilyisivät harvaan asutulla alueella, maaseudun asukkaita täytyy aktivoida lisäämään oman asuinalueensa viihtyisyyttä, elinvoimaisuutta ja tunnettuutta. Kokonaisuuden kehittäminen on edellytys sille, että maaseudulla olevia kasvutekijöitä pystytään hyödyntämään. Tarvitaan toimintamalleja, joilla maaseudun kyläyhteisöä voi aktivoida riippumatta siitä, minkälainen on kylärakenne ja mikä sitä hallinnoivan kunnan rooli kyläyhteisössä on.

Lapin HAMA-verkostossa 12 jäsentä

Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän Harvaan asutun maaseudun verkoston lappilaiset jäsenet ovat perustaneet Lappiin Harvaan asutun maaseudun (HAMA) kansalaisverkoston.

Lapin HAMA-verkoston jäseniksi ovat lupautuneet kansallisen HAMA-verkoston lappilaiset asiantuntijajäsenet Rauno Kuha, Anna-Kaisa Wuotila ja Jaakko Huttunen. Lisäksi jäseniksi ovat lupautuneet Heikki Tuomi-Nikula (Lappilaiset kylät ry), Tarja Saarelainen (Rovaniemi), Marita Seppälä (Kittilä,Kaukonen), Minna Simoska (Simo), Anne Anttila (Pello), Jouni Ollikkala (Ylitornio), Ulla-Maija Perttunen (Posio), Valtteri Huhtamella (Inari) ja Juha Kutuniva (Lapin liitto).

Rauno Kuha

rauno.kuha@luke.fi, puh. 040 481 4740

Kirjoittaja Rauno Kuha on Harvaan asutun maaseudun verkoston asiantuntijaryhmän jäsen ja Lapin verkoston puheenjohtaja. Hän työskentelee projektipäällikkönä Luonnonvarakeskuksen Rovaniemen yksikössä. Rauno Kuha on työskennellyt harvaan asutun maaseudun sektorilla eri asiantuntijatehtävissä vuodesta 1998 saakka.


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi