Blogiarkisto

Blogissa maaseutupolitiikan asiantuntijat kirjoittavat ajankohtaisista maaseutupoliittisista aiheista ja tuovat esiin maaseudun näkökulmaa yhteiskunnallisessa keskustelussa pinnalla oleviin asioihin. Blogiin otetaan vastaan aiheeseen sopivia vieraskynäkirjoituksia. Jos haluat tarjota kirjoitusta, ota yhteyttä teemaverkostojen erityisasiantuntijoihin tai Antonia Husbergiin, antonia.husberg(a)mmm.fi.
25.5.2016 10.00

Kannattavaa tukea hajautettua energiatuotantoa

Ville Tuomi

Panostamisesta hajautettuun energiantuotantoon seuraa se, että alueelle ei tarvitse tuoda yhtä paljon energiaa kuin tällä hetkellä. Uuden tuotannon ympärille voi syntyä myös muuta liiketoimintaa, kuten asennuspalveluja. Maaseutualueiden kilpailukyky ja työllisyys paranevat.

Jokaisen maaseutualueen mahdollisuus

Hajautettu energiantuotanto tarkoittaa sitä, että energia tuotetaan lähellä sen käyttöpaikkaa,eikä se ole välttämättä yhdistettynä sähköjakeluverkkoon. Kooltaan se ontavallisesti erilaista kuin suuri keskitetty energiantuotanto, kuten ydinvoima. Hajautetun energian tuottamiseen käytetään yleensä uusiutuvia energialähteitä. Esimerkkejä tästä ovat aurinkolämpö ja -sähkö, geoenergia, yhdistetty sähkön ja lämmön tuotanto, tuulivoima ja bioenergia. Hajautetun energiantuotannon arvoketjuun kuuluu monenlaista liiketoimintaa,esimerkiksi palveluita, tuotantoa tai niitä molempia.Niissä on mahdollisuuksia maaseutualueille.

Useimmilla maaseutualueilla olisi mahdollista tuottaa uusiutuvalla energialla enemmän energiaa, kuin mitä alueella tarvitaan. Energiaa riittäisi siis myös myyntiin alueen ulkopuolelle. Jokaisella maaseutualueella on kannattavaa tukea ja lisätä hajautettua energiantuotantoa. Alueiden erityispiirteet ratkaisevat mihin hajautettuihin energianlähteisiin kannattaa panostaa.

Hajautetun energiatuotannon mahdollisuudet eri maaseutualueilla
Maaseutualueen erityispiirteet ratkaisevat mihin kannattaa panostaa.

Esteet ja edistämisen avaimet

Hajautetun uusiutuvan energian liiketoiminnan leviäminen kestää kauan ja vaatii sosiaalista hyväksyttävyyttä, lainsäädännön tukea, sääntelyä, teknistä toimivuutta, sekä pärjäämistä kilpailussa markkinoilla siellä kauemmin olleille teknologioille ettäsähköverkon toimivuus. Myöskään luotettavaa tietoa hajautetusta energiantuotannosta ei löydy vielä riittävästi. - Vai onko tietoa levitetty väärällä tavalla?

Liiketoimintaosaamisen kehittäminen erityisesti markkinoinnin (sisältää myynnin ja palvelut) ja talouden osalta on tärkeää. Nykyistä aktiivisemmalla markkinoinnilla ja ammattimaisen myynnin ja asennuspalveluiden kehittämisellä voitaisiin lisätä myyntiä. Talousosaamista tarvitaan kannattavuuden parantamiseksi ja rahoituksen saamiseksi. Lisäksi liiketoiminnan yleinen kehittämisosaaminen ja yritysyhteistyön kehittäminen olisivat alalle hyödyllisiä.

Askelmerkit hajautetun energiantuotannon lisäämiseksi

Energiapolitiikkaa on muutettava vakaammaksi ja pitkäjänteisemmäksi, koska tempoileva politiikka vaikeuttaa yritysten pitkäjänteistä toimintaa, hajautetun uusiutuvan energiantuotannon käyttöönottoa ja lisäämistä. Tulisi tukea investointeja ja muuttaa verotusta nykyistä enemmän hajautettua energiantuotantoa suosivaksi. Julkishallinnon toimintaa pitää keventää ja nopeuttaa. Pienimmässä energiantuotannossa luvista tulee siirtyä internetissä tehtävään ilmoitusmenettelyyn.

Kuntien on tunnistettava oman alueensa vahvuudet, erityispiirteet ja mahdollisuudet. Elinkeinoja ja yritystoimintaa on kehitettävä siten, että mahdollisimman suuri osa energian tuotannosta ja ostoista tapahtuu alueen sisäpuolella. Näin aluetalous vahvistuu. Useimmilla alueilla on enemmän energiapotentiaalia, kuin on energian tarvetta.

Hajautettua energiantuotantoa koskevaa tiedottamista on lisättävä. Tietoa tarvitsevat esimerkiksi potentiaaliset hajautettuun energiantuotantoon investoivat asiakkaat, joilla ei ole teknistä koulutusta tai talousosaamista.

Tahtotilaa kasvattaa hajautetun energiantuotannon roolia on olemassa. Jos julkinen sektori tarttuu toimeen ja yritykset kehittävät liiketoimintaansa, hajautetun energiantuotannon lisääntyminen lisää työpaikkoja ja maaseutualueiden elinvoimaisuutta.

 

Ville Tuomi

Kirjoittaja on Vaasan yliopiston koulutuspäällikkö yliopiston Levón-instituutista. Työssään hän järjestää täydennyskoulutusta mm. energia-alan yritysten johdolle, sekä tekee soveltavaa tutkimusta ja vetää johtaminen ja organisaatioiden kehittäminen tiimiä. Tuomi on koulutukseltaan KTT (kauppatieteen tohtori, tuotantotalous) ja HTM (julkishallinto).

Tutkimuksia rahoittivat Pohjanmaan ELY-keskus ja Euroopan maaseuturahaston Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007–2013, sekä maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (YTR).


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi