Blogiarkisto

Blogissa maaseutupolitiikan asiantuntijat kirjoittavat ajankohtaisista maaseutupoliittisista aiheista ja tuovat esiin maaseudun näkökulmaa yhteiskunnallisessa keskustelussa pinnalla oleviin asioihin. Blogiin otetaan vastaan aiheeseen sopivia vieraskynäkirjoituksia. Jos haluat tarjota kirjoitusta, ota yhteyttä teemaverkostojen erityisasiantuntijoihin tai Antonia Husbergiin, antonia.husberg(a)mmm.fi.
13.3.2015 6.34

Kenelle talous kuuluu?

Jarmo Hänninen

Mikä on ensin, ihmisten arkiset tarpeet ja pyrkimykset vai voittoa tuottava yrityskenttä? Muodissa olevalle talousopille keskinäiseen oma-apuun perustuva yritystoiminta on kiusallinen häiriötekijä.

Ohjausta ”oikeaoppiseen” yrittämiseen

Olen aika ajoin miettinyt, että olenkohan hieman vainoharhainen. Minulla on ollut tunne, että talouden toimintaa eri alueilla oltaisiin jotenkin ohjailemassa ja rajoittamassa tietyn tyyppisille toimijoille. Heikkoja signaaleja ovat olleet yleishyödyllisten yhteisöjen verohuojennuksen radikaalisti tiukentunut tulkinta ja makoisin puhein säestetty julkisten palvelujen hivuttaminen nimenomaan yritysten markkinaksi.

Koin eräänlaisen helpotuksen, kun tutustuin valtioneuvoston kanslian raporttiin 5/2014, Omistus, omistajaohjaus ja määräysvalta suurissa suomalaisyrityksissä. Siellähän se asia sanottiin melko suoraan: ”Taloudellisen tehokkuuden näkökulmasta osuustoiminta ei ole omistusmuotona optimaalinen ratkaisu dynaamisessa, integroituneessa ja nopeasti muuttuvassa nykymaailmassa. Osuustoiminnallisten yritysten tukemista siirtymisessä osakeyhtiöpohjalle tulisi sen vuoksi harkita.” Johtopäätöksenä voisi arvioida myös järjestöjen kuuluvan tällaiseen ”oikeiden yritysten” tieltä poislakaistavaan kastiin.

Tämä kritiikin kohdistaminen osuustoimintaan kertoo hyvin sen, mistä on kyse. Tuottajien tai asiakkaiden omistama yritys koetaan häiriötekijänä markkinoilla. Miksi? Tietysti käytännössä kilpailullisista syistä, mutta myös siksi että se järisyttää pääomalähtöisen yritystoiminnan perustaa. On uhkaava ajatus, että asiakkaat voivat itse järjestää tarvitsemiaan palveluita tai että tuottajat markkinoivat tuotteensa ilman ulkopuolisia välimiehiä.

Osuustoiminta hyvä käytännössä, huono teoriassa

Viittaamani valtioneuvoston kanslian raportin lisäksi olen nähnyt muissakin valtionhallinnon teksteissä vihjauksia siitä, että osakeyhtiö olisi oikein maailmanlaajuisesti tunnustettu paremmaksi yritysmuodoksi kuin osuuskunta. Itse en ole moista tyhjentävää tutkimusta ainakaan huomannut. Sen sijaan hauskasti asiasta toteavat Markku Kuisma ja Juha Seppänen kirjassaan Suomen pahimmat yritysmokat. Heidän mukaansa esimerkiksi S-ryhmää ja Valiota ei pitäisi olla olemassakaan tai ei ainakaan menestymässä, mikäli oikeaoppiseen talousajatteluun olisi uskominen. Vanha lohkaisuhan on, että kyllä se osuustoiminta käytännössä toimii, mutta entä teoriassa.

Johtopäätöksenä voisi savolaisittain lupsauttaa, että pistetään rivakasti alulle käyttäjä- ja kansalaislähtöistä taloudellista toimintaa, nyt kun se on vielä luvallista. Pohditaan paikallisia palvelutarpeita ja työllisyyttä. Mietitään, miten naapurikuntienkin yhdistykset voisivat tuottaa palveluja yhdessä, vaikkapa yhteisen yrityksen kautta. Entä löytyykö omalta kylältä ammattilaisia, joiden tietä yrittäjyyteen voisi yhteistyöllä vahvistaa?

Kun tässä nyt ihan innostuin, niin paikallisista lähtökohdista ponnistava yhteistoiminta tarvitsisi kyllä juurevan tuen. Otetaan mallia vaikka Ruotsista, jossa valtio, kunnat ja osuustoiminta – niin pieni kuin suurikin – ovat laittaneet resurssinsa yhteen. Paikallista aloitteellisuutta ja yhteistoimintaan perustuvaa yrittämistä on tuettu pitkäjänteisen neuvonnan avulla jo vuosikymmeniä niin maalla kuin kaupungeissakin. Tulosta on syntynyt ja kahdenkymmenenviiden Coompanion-yksikön toiminta on vakiintunut.

Jarmo Hänninen


Kirjoittajalla on pitkä kokemus osuustoiminnan tutkimus-, neuvonta- ja koulutustehtävistä sekä ammattikirjallisuuden kirjoittajana. Hän toimi Ruralia-instituutin hallinnoimassa ja Kunnallisalan kehittämissäätiön rahoittamassa hankkeessa yhtenä tutkijana ja kirjoittajana julkaisussa (KAKS 2014). Jarmo Hänninen on työskennellyt myös eurooppalaisissa tutkimushankkeissa yhteiskunnallisen yrittäjyyden alalla ja kuuluu pohjoismaiseen osuustoiminnan kehittäjäryhmään.  Hänninen on Idekoop osuuskunnan toimitusjohtaja ja Osuustoiminnan Kehittäjät Coop Finland ry:n hallituksen jäsen. Hän asuu Sisä-Savossa Rautalammilla.


Palaa otsikoihin | 2 Kommenttia | Kommentoi