Blogiarkisto

Blogissa maaseutupolitiikan asiantuntijat kirjoittavat ajankohtaisista maaseutupoliittisista aiheista ja tuovat esiin maaseudun näkökulmaa yhteiskunnallisessa keskustelussa pinnalla oleviin asioihin. Blogiin otetaan vastaan aiheeseen sopivia vieraskynäkirjoituksia. Jos haluat tarjota kirjoitusta, ota yhteyttä teemaverkostojen erityisasiantuntijoihin tai Antonia Husbergiin, antonia.husberg(a)mmm.fi.
11.5.2016 11.50

Keskittymiskehitys ei ole luonnonlaki

Petri Rinne

Ministeri Kimmo Tiilikainen avasi ensimmäisen Maaseutupolitiikan neuvoston kokouksen 2.5.2016 kysymällä meiltä reilulta 30 osallistujalta, onko keskittymiskehitys Suomen oloissa luonnonlaki. Suurin osa äänesti keltaista: emme ole varmoja. Loput äänestivät punaista: ei ole luonnonlaki.

Pohjoinen konteksti

Kilpailu rajallisista resursseista (tila, energia, luonnonvarat) ja niiden mahdollisimman tehokas käyttö keskittävät väestön tiiviisti asutuissa maissa. Ministeri puhui fossiilitalouden logiikasta, joka suosii tiiviitä taajamia Keski-Euroopan tyyliin: siellä maaseutu taajamien välissä on lähes asumatonta tuotantoaluetta. Suomen 4 200 kylää ovat rakenteeltaan hajanaisempia.

Suomea ei pidä verrata Keski-Eurooppaan vaan muihin pohjoisiin, harvaanasuttuihin maihin. Biotalous ja sen uudet innovaatiot kuten koivukuituiset vaatteet, biodiesel ja puu-muovikomposiitti hajauttavat tuotantorakennetta ja työpaikkoja sinne mistä on raaka-ainetta eli esimerkiksi puuta saatavilla. Metsäteollisuus on taas noussut viennin arvolla mitattuna tärkeimmäksi tuotantoalaksemme, ja viennillä Suomi nousee myös lamasta.

Joillekin paluu vihreän kullan maaksi Nokia-hypen jälkeen voi olla kauhistus, vaikka uutuustuotteet jotka juuri nyt valloittavat maailmaa edustavat myös korkeaa osaamista ja high-techiä – vilkaise vaikkapa Joensuussa puu-muovikomposiitista valmistettavia Flaxwood-sähkökitaroita: www.flaxwood.com.

Harvaanasuttu trendikohteeksi

Oslon hallintokortteleissa jokainen tietää että pohjoinen Finnmark on (öljyn vuoksi) eniten Norjan kansantuotteeseen vaikuttava maakunta. Arktisella alueella on lisäksi käynnissä miljardiluokan investointiohjelma, jossa suomalaistenkin yritysten soisi olevan mukana.

Kanadan harvaanasuttu länsirannikko on valtameren takana noussut yhdeksi lifestyle-muuttamisen trendikohteeksi, jonka maaseudun vetovoimatekijät avautuivat eteemme huikeina mm. Oscar-palkitussa The Revenant –elokuvassa. Kun muutama kuukausi sitten kysyin kanadalaiselta kollegalta, miksi siellä nuoretkin haluavat muuttaa maaseudulle, hän vastasi: ”Keskitymme maaseutupolitiikassamme siihen, mitä maaseudulla on, emme siihen mitä siellä ei ole”.

Kanadan uudisasuttamista on auttanut myös avoin maahanmuuttopolitiikka sekä yrittäjyyttä ja itsensä työllistämistä tukeva elinkeinopolitiikka, jonka johdosta globaalin taloustaantuman pyörteissäkin maan työttömyysaste on pysynyt vain muutamassa prosentissa.

Monta totuutta

Suomi on poikkeuksellisen homogeeninen kansakunta: pientä joukkoamme ovat tiivistäneet yhteen mm. omalaatuinen kielemme, sijaintimme Euroopan reunalla, Talvisota ja jääkiekko. Sigismundin ja Kaarlen ajoista kansalaissotaan ja some-aikaan asti on pitänyt osata valita puolensa – tai muuten pää poikki. Näin meistä on tullut yhden totuuden maa.

Keskittymiskehitykseen vannotaan jopa niissä ”kasvukeskuksissa”, joiden väestöstä viidennes on nyt työttöminä. Mutta Kekkonenkin oli korvattavissa, Nokia ei yksin pyörittänyt maamme kansantaloutta ja Suomi pystyi voittamaan Euroviisut, eli keskittymiskehityskään ei ole luonnonlaki.

Keskittymistä tapahtuu toisaalla, hajautumista toisaalla, ja molemmista voi olla yhteiskunnallemme hyötyä. Hyvällä politiikalla näitä prosesseja voidaan ohjata ja hyötyjä vahvistaa.

 

Petri Rinne

Kirjoittaja on Suomen kylätoiminta ry:n puheenjohtaja ja LEADER Joutsenten reitin toiminnanjohtaja, joka kasvattaa mm. koivua kotitilallaan 


Palaa otsikoihin | 1 Kommentti | Kommentoi