Blogiarkisto

Blogissa maaseutupolitiikan asiantuntijat kirjoittavat ajankohtaisista maaseutupoliittisista aiheista ja tuovat esiin maaseudun näkökulmaa yhteiskunnallisessa keskustelussa pinnalla oleviin asioihin. Blogiin otetaan vastaan aiheeseen sopivia vieraskynäkirjoituksia. Jos haluat tarjota kirjoitusta, ota yhteyttä teemaverkostojen erityisasiantuntijoihin tai Antonia Husbergiin, antonia.husberg(a)mmm.fi.
18.8.2016 8.00

Kiinteän laajakaistan rakentajana yksityinen vai julkinen, kas siinä pulma

Heli Siirilä

Julkisen sektorin pitäisi ehdottomasti olla se taho, joka rakentaa kiinteät laajakaistayhteydet. Tämän jälkeen palveluiden myyminen ja operaattorina toimiminen pitäisi jättää yksityisille. Tätä mieltä on aihetta Ruotsissa ja maailmanlaajuisestikin selvittänyt Crister Mattson.

Crister Mattson, Senior Advisor Swedish ICT Acreosta, luennoi alkukesästä kuntien digitaalisuutta käsitelleessä seminaarissa. Hänellä oli monta selkeää ja perusteltua viestiä digitalisaation edistämiseen liittyen, tässä kolme painavinta niistä:

1. Kiinteä laajakaista on paras vaihtoehto

Mattson toteaa mobiilien yhteyksien yleistyvän. Niiden kantomatka on valitettavan lyhyt, ja ne lyhenevät jatkossakin. Ja jotta mobiilit yhteydet voivat toimia, tarvitsevat ne maston ja sinne kiinteän laajakaistan. Kiinteä laajakaista on myös tekniikkaa, jonka laitteistoa ei tarvitse juurikaan päivittää, toisin kuin muita tekniikoita. 

Kiinteän laajakaistan etu on myös se, että kasvava käyttäjämäärä ei vaikuta nettiyhteyden nopeuteen. Nettiyhteyden hidastuminen käyttäjämäärän lisääntyessä on puolestaan yksi keskeisimmistä ongelmista mobiiliyhteyksillä. 

2. Julkisen sektorin kannattaa rakentaa ja omistaa kiinteän laajakaistan

Mattson toteaa, ettei vapaata kilpailua voi syntyä tilanteessa, jossa sama yritys sekä rakentaa laajakaistayhteyden että myy palveluitaan asiakkaille. Hän vertaa tilannetta autoliikenteeseen, jossa olisi rakennettu oma tie esimerkiksi Volkswageneille, toinen tie Volvoille, kolmas tie kolmannelle automerkille. Siksi julkisen sektorin pitää rakentaa kiinteät laajakaistayhteydet ja erilaisilla (leasing-) sopimuksilla palveluoperaattorit saavat verkot käyttöönsä.

Mattsonin kertoi tekemistään selvityksistä, joiden mukaan kiinteillä laajakaistayhteyksillä on konkreettisia vaikutuksia aluekehitykseen. Kymmenen prosenttiyksikön kasvu laajakaistayhteyksien määrässä nostaa työllisyysastetta 1,2 prosenttia, synnyttää kahdeksan uutta yritystä sekä vähentää autoilua 135 kilometriä per asukas. Huimia lukuja.

Yrityksiä kiinnostaa taloudellinen tuotto. Julkisella sektorilla on intresseissä ja vastuuna huolehtia alueen elinvoimaisuudesta, kestävästä kehityksestä, ihmisten tasa-arvosta, elämän hyvästä kehittymisestä. Työllisyysasteen nousu 1,2 prosentilla tai autoilun väheneminen on relevanttia juuri julkiselle sektorille. 

3.Sisällytä laajakaista kaikkeen rakentamiseen

Nykyajan nuoret elävät vahvasti arkeaan tietoverkoissa. Internetiin perustuvia työpaikkojakin syntyy yhä enemmän. Mattson kysyykin, kumpi on realistisempaa kunnalle: Se, että kuntaan ilmestyy yritys, joka investoi 200 työpaikkaa vai se, että alueen asukkaista 200 työllistää itsensä verkossa.

Viestintä tapahtuu jo pääasiassa verkossa. Myös palvelut tulevat siirtymään internetiin yhä enemmän. Siksi toimivassa verkkoyhteydessä on yhä enemmän kyse myös yksilön olemisessa osana yhteiskuntaa. 

Samaan aikaan Suomessa

Liikenne- ja viestintäministeriö julkaisi kesällä Laajakaistan toimeenpano-ohjelman. Siinä suuret odotukset osoitetaan yritysten investointi-intoon ja markkinaehtoisiin alueisiin. Maaseutualueet eivät ole viime vuosien aikana näyttäytyneet markkinaehtoisilta ja kannattavilta verkkoyhtiöiden silmissä. Linja on siis melko päinvastainen, mitä Mattson suosittelee. Mielestäni Suomessakin olisi syytä käydä vakava keskustelu siitä, olisiko järkevämpää edellyttää julkiselta sektorilta laajakaistainvestointeja eikä yksityisiltä yrityksiltä. 

Heli Siirilä

Kirjoittaja on erityisasiantuntija maaseudun maankäyttö ja infrastruktuuri -verkostossa.

Linkki Mattsonin laatimaan Euroopan komission Broadband Investment Guide -ohjeeseen.
Sivulta voi myös ladata raportin suomenkielisen version.


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi