Blogiarkisto

Blogissa maaseutupolitiikan asiantuntijat kirjoittavat ajankohtaisista maaseutupoliittisista aiheista ja tuovat esiin maaseudun näkökulmaa yhteiskunnallisessa keskustelussa pinnalla oleviin asioihin. Blogiin otetaan vastaan aiheeseen sopivia vieraskynäkirjoituksia. Jos haluat tarjota kirjoitusta, ota yhteyttä teemaverkostojen erityisasiantuntijoihin tai Antonia Husbergiin, antonia.husberg(a)mmm.fi.
3.3.2015 8.00

Kilpailukykyä parannetaan lisäämällä vuoropuhelua valvonnan sijaan

Juha Rutanen

Yritysten toimintaedellytyksiä voidaan parantaa poistamalla säädösten ja niiden tulkintojen tuomia esteitä ja epäyhtenäisyyksiä. Elinkeinoelämän ja hallinnon vuoropuhelun avulla tunnistetaan viranomaistoimien yritysvaikutukset ennalta ja pienennetään innovatiivisen yrittäjyyden riskejä.

Maaseudun tuotteille ja palveluille on kysyntää, johon saadaan tartuttua vahvistamalla yritysten toimintaedellytyksiä. Esimerkiksi säädösten tulkintaan liittyvät epäselvyydet rajoittavat tuotekehitystä, yritysten kasvua ja uusien työpaikkojen syntyä. Erityisesti mikro- ja pk-yrityksillä ei ole aina keinoja tai yhteyksiä tulla kuulluksi säädöksiä ja niiden tulkintaa valmisteltaessa.

Säädösten tulkinnat voivat lisäksi vaihdella viranomaisittain tai alueittain. Kilpailu- ja kuluttajaviraston selvityksen mukaan yli 40 prosenttia suomalaisista yrityksistä koki viranomaisten epäyhtenäisten tulkintojen haitanneen liiketoimintaansa.

Säädöksillä vaikutetaan paljon esimerkiksi biotalouden kehittymiseen, alalla on monipuolisesti mahdollisuuksia uusiin tuote- ja palveluinnovaatioihin.

Riskit ovat suurimmat innovatiivisilla yrityksillä

Haasteet ovat suurimpia innovatiivisilla, kasvuun tähtäävillä yrityksillä. Ideoita uusista tuotteista on, mutta niiden tekemistä ja markkinoille saattamista jarruttaa epävarmuus toiminnan oikeellisuudesta. Pienelle ja aloittavalle yrittäjälle seuraukset innovaatiosta voivat koitua kalliiksi ja jopa kohtalokkaaksi. Näiden riskien lisäksi edelläkävijäyritykset joutuvat usein maksamaan selvityskustannuksia, jotka seuraaville yrityksille ovat pienemmät.

Uutta kehittävien yritysten haasteena on myös tiedon löydettävyys. EU-tasolla tieto on hajallaan ja eri kielillä vaikeasti saatavissa käyttöön. Ohjeistuksen määrä saattaa olla valtaisa. Yrityksen oma vastuu varmistua toimintansa luvallisuudesta voi olla tällöin hankala kantaa.

Esimerkkejä yrityskentältä nousseista haasteista ovat kosmetiikkaan, uuselintarvikkeisiin ja pakkausmerkintöihin liittyvät säännökset.

Kilpailukykyä parannetaan vuoropuhelun ja viranomaisyhteistyön avulla

Tarpeen olisivat viranomaisten etukäteislausunnot toiminnan hyväksyttävyydestä ja asiantuntevat oppaat hyvine toimintamalleineen. Keinoja yhtenäistää käytänteitä kannattaa hakea sekä kansallisesti että EU-tasolla. Näin varmistetaan yrityksiemme kilpailukykyä suhteessa kilpailijamaihin.

Valvonnan ohella yrityksissä kaivataan enemmän vuoropuhelua ja yhteistyötä, miten voidaan toimia säädösten puitteissa uutta toimintaa kehitettäessä. Mikäli tätä neuvontaa ei ole viranomaisen tehtäviin virallisesti lueteltu, tilanne olisi syytä pian korjata.

Juha Rutanen

Kirjoittaja työskentelee Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa Seinäjoella luontoalan elinkeinojen kehittämisen parissa ja toimii erityisasiantuntijana YTR:n maaseudun elinkeinot ja osaaminen -verkostossa (MESI).

 


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi