Blogiarkisto

Blogissa maaseutupolitiikan asiantuntijat kirjoittavat ajankohtaisista maaseutupoliittisista aiheista ja tuovat esiin maaseudun näkökulmaa yhteiskunnallisessa keskustelussa pinnalla oleviin asioihin. Blogiin otetaan vastaan aiheeseen sopivia vieraskynäkirjoituksia. Jos haluat tarjota kirjoitusta, ota yhteyttä teemaverkostojen erityisasiantuntijoihin tai Antonia Husbergiin, antonia.husberg(a)mmm.fi.
12.1.2017 9.00

Kuntien kannattaa panostaa valokuituun ja nopean laajakaistan saatavuuteen

Ilkka Luoto ja Olli Lehtonen

Tietoverkkoyhteyksien merkitys laajojen maaseutualueiden ja pitkien etäisyyksien Suomessa korostuu. Sote- ja maakuntauudistuksen keskeiset ratkaisut perustuvat niin ikään palvelujen digitalisaatioon, joka edellyttää kattavaa, luotettavaa ja toimivaa tietoliikenneinfrastruktuuria.

Tässä erityisesti valokuiturakentamisella on tulevaisuuden kehityspolkuja merkittävästi ohjaava vaikutus. Tällä hetkellä nopea 100 megan laajakaista on käytössä noin 52 prosentilla kotitalouksista. Kuntien välillä on kuitenkin suuria eroavaisuuksia laajakaistan saatavuudessa.

Tutkimushankkeidemme perusteella nopean laajakaistan saatavuus vaikuttaa myönteisesti kuntien aluekehitykseen, sillä verkkoyhteyksien käytössä eritasoisten perusrakenteiden risteytymät lisääntyvät, jolloin esimerkiksi tavara- ja henkilöliikenteen käyttämien reittien yhdistyvyys ja välityskyky paranevat.

Laajakaista on osa maaseutumaisten kuntien kilpailuetua. Valokuituverkkoja rakentavien vapaaehtoistoimijoiden näkemyksen mukaan kunnan rooli on avainasemassa niin henkisessä kuin taloudellisessakin merkityksessä. Erityisesti yrittäjät sekä maatalousyrittäjät kokivat yhteydet tärkeinä.

Laajakaistan saatavuus näkyy kunnissa myönteisenä aluekehityksenä

Tuoreen tutkimuksen perusteella kuntien myönteinen aluekehitys on sidoksissa nopean laajakaistan saatavuuteen. Vuosina 2000–2014 erityisesti ne kunnat, joissa kiinteän nopean laajakaistayhteyden saatavuus on hyvä, ovat keskimäärin menettäneet vähemmän työpaikkoja, niiden työllisyysaste on kehittynyt myönteisemmin ja ne ovat myös menettäneet väestöään suhteellisesti vähemmän kuin näiden vertailukunnat, joissa nopean laajakaistan saatavuus on heikompi.

Osa tästä kuntien myönteisestä aluekehityksestä leviää myös niiden lähiympäristöön, sillä hyvän saatavuuden lähikunnat menestyvät paremmin kuin vertailukuntiensa lähikunnat. Leviäminen koskee erityisesti työpaikkojen lukumäärän, väkiluvun, tulotason ja huoltosuhteen kehitystä.

Kuntien myönteiset aluekehitysvaikutukset ovat löydettävissä, vaikka tarkastelu kohdistettaisiin vain Tilastokeskuksen tilastollisen kuntaryhmityksen maaseutukuntiin. Tällöin erot vertailukuntien välillä tosin hieman tasoittuvat. Erityisesti huonon saatavuuden kunnat menestyvät maaseutukunnista vertailukuntiaan heikommin, sillä niissä työpaikat ovat vähentyneet noin 10 prosenttia ja väkiluku noin 12 prosenttia vuosina 2000–2014. Korkean saatavuuden kunnissa työpaikat vähentyivät vain 4 prosenttia ja väkiluku pysyi ennallaan.

Laajakaistan saatavuus, työttömyysaste ja koulutustaso

Nopean laajakaistan hyvä saatavuus näyttää tutkimustulosten perusteella myös vähentävän kuntien työttömyysastetta. Voidaan myös olettaa, että kunnissa, joissa laajakaistan saatavuus on hyvä, myös laajakaistaa hyödyntävät palvelut ja sovellukset tukevat osaltaan positiivista työllisyyskehitystä.

Suhteellisen merkittävyyden perusteella nopean laajakaistan saatavuus on suhteellisesti lähes yhtä merkittävä selittäjä työttömyysasteelle kuin kunnan koulutusaste. Nopean laajakaistan saatavuus kunnassa selittää työttömyysasteesta noin 4 prosenttia. Sen suhteellinen merkittävyys on suurempi kuin esimerkiksi kunnan työpaikkaomavaraisuuden tai alkutuotantovaltaisuuden.

Miksi nopean laajakaistan saatavuudella on myönteisiä vaikutuksia kuntien kehitykseen?

Aktiiviset valokuituosuuskunnat, kunnat, kyläyhdistykset ja yritykset ovat onnistuneet paikoittain luomaan yhteistuumin merkittäviä paikallisia osaamisrakenteita, jotka kantavat pitkälle tulevaisuuteen. Huomionarvoista on, että aktiivinen hanketoiminta itsessään kehittää alueiden sosiaalista pääomaa. Valmistuessaan alueelliset valokuituverkot edistävät tietoteknistä osaamista, tietoyhteisöllisyyttä sekä palveluiden saavutettavuutta.

Muutokset saavutettavuudessa poistavat osittain syrjäalueilla toimivien yritysten sijaintihaittaa esimerkiksi liikkumiskustannuksien vähenemisen kautta. Tehostuva logistiikka ja verkkokauppa liittävät yritykset osaksi laajempaa markkina- ja toiminta-aluetta. Tietoverkkoyhteydet monipuolistavat alueiden elinkeinorakennetta avaamalla mahdollisuuksia uusille tietoteknillisille toimialoille.

Toimivan ja korkealaatuisen infrastruktuurin ympärille keskittyneet yritykset hyötyvät toistensa toiminnoista. Valokuituverkko on myös biotalouden innovaatioympäristön keskeisrakenne. Epävarmassa globaalissa toimintaympäristössä haja-asutusalueiden strateginen merkitys kasvaa, jolloin lähellä tuotettujen elintarvikkeiden, uusiutuvan energian ja puhtaan veden tarve ei ole vähenemässä lähitulevaisuudessa.

Nopeiden ja luotettavien verkkoyhteyksien olemassaolo vaikuttaa suoraan yritysten ja asukkaiden sijainti- ja muuttopäätöksiin. Etätyötä tekevät vapaa-ajan asukkaat tunnistivat niin ikään valokuituyhteyden hyödyt selvästi.

Tietoverkkoyhteyksiä käyttävät yritykset kykenevät tavoittamaan asiakkaansa maaseudulta käsin ja joissakin tapauksissa myös jakelemaan aineettomat lopputuotteensa verkon välityksellä. Joillakin haastattelemillamme yrityksillä maaseudulle sijoittuminen oli tietoinen päätös, jolla erottauduttiin sekä parannettiin yhtä hyvin niin työn kuin elämänkin laatua.

Johtavatko saatavuus erot alueiden eriytymiseen?

Aluekehityksen kannalta laajakaistaan näyttää kytkeytyvän aluerakennetta eriyttäviä elementtejä. Kun nopean laajakaistan hyvä saatavuus vaikuttaa myönteisesti aluekehitykseen, osittain avoimeksi kysymykseksi jää, miten käy tulevaisuudessa syrjäisimpien maaseutualueiden kehityksen.

Valokuituverkkojen rakentamisen myötä nähdään, kuinka polarisaatiokehitys alkaa jo näkyä maaseudun aluerakenteen muotoutumisessa, missä menestyvät kylät ja alueet erottuvat positiivisina ja eteenpäin suuntautuneina valopilkkuina verrattuna muihin vastaaviin pimeämpiin alueisiin. Hyvinvointi siis näyttää kasautuvan myös tietoverkkoyhteyksien saatavuuden ja käytön suhteen. Tätä valikoivaa syrjäytymistä tapahtuu etäisyyden, maksukyvyn, iän, osattomuuden ja tietotekniikkataitojen suhteen.

Maakuntien, kuntien kuin kylienkin kannalta kytkeytymättömyys muihin alueisiin vaikuttanee tulevaisuudessa negatiivisesti näiden alueiden yritystoimintaan, asumiseen ja paikallisten resurssien hyödyntämiseen. Digikuilun syventymisen ehkäisemiseksi käynnissä on kuitenkin runsaasti laajakaistahankkeita, jotka parantavat tilannetta erityisesti harvaan asutulla maaseudulla. Toivottavasti tämä myönteinen kehitys jatkuu myös tulevaisuudessa, jotta digitalisaation eteneminen on mahdollista myös maaseudulla.

Ilkka Luoto & Olli Lehtonen



Luoto on aluetieteen yliopistonlehtori Vaasan yliopistossa. Hän on tutkinut maaseudun ja kaupungin vuorovaikutusta osana paikkaperustaisuuden ja aluekehittämisen teemoja.


Lehtonen Olli



Lehtonen toimii erikoistutkijana Luonnonvarakeskuksessa Luonnonvarojen ja maaseudun kehittämisen ryhmässä ja on kiinnostunut paikkaperustaisesta aluekehittämisestä.


Hankkeen loppuraportit on ladattavissa täältä:


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi