Blogiarkisto

Blogissa maaseutupolitiikan asiantuntijat kirjoittavat ajankohtaisista maaseutupoliittisista aiheista ja tuovat esiin maaseudun näkökulmaa yhteiskunnallisessa keskustelussa pinnalla oleviin asioihin. Blogiin otetaan vastaan aiheeseen sopivia vieraskynäkirjoituksia. Jos haluat tarjota kirjoitusta, ota yhteyttä teemaverkostojen erityisasiantuntijoihin tai Antonia Husbergiin, antonia.husberg(a)mmm.fi.
1.4.2016 8.00

Kyberturvallisuus on arjen turvallisuutta – maaseudullakin

Mika Kataikko

”Lypsyrobotti soitteli aikuisviihdelinjalle - näin suojaudut tietoturvaongelmilta” uutisoi Kauppalehti 25.5.2015. Nykypäivän laitteet ovat kytkettyjä tietoverkkoon, niin töissä kuin kotonakin. Digitaalisten palveluiden lisääntyessä kannattaa tähän arkiseen asiaan eli kyberturvallisuuteen paneutua hetkeksi.

”Mikä ihmeen kyberturvallisuus?”

Kyberturvallisuus on muotisana, jonka merkitystä on valitettavan vähän selitetty meille tavallisille, vain tietokoneita ja ohjelmistoja käyttäville ihmisille. Kyberturvallisuus ja kyberrikollisuus uutisoidaan termeillä, jotka vain pieni osa suomalaisista ymmärtää. Tästäkin syystä aiheesta on tullut mystistä ja pelottavaa.

Kyberturvallisuus on kuitenkin arkinen asia. Lähes kaikki suomalaiset, niin kaupungissa kuin maaseudullakin, käyttävät digitaalisia palveluja älykkäillä päätelaitteilla, eli tietoverkkoon kytketyillä älypuhelimilla, tableteilla tai tietokoneilla. Olemme kytkeytyneenä täysin globaaliin tiedonvälitysjärjestelmään, jossa huonosti suojatut päätelaitteet ovat rikollisten toimijoiden vapaata riistaa. Teemme myös virheitä käyttäessämme näitä digitaalisia palveluja. 

Tuntuuko synkältä? Kyllä, varsinkin silloin, kun kyberturvallisuuteen ei oteta kantaa rakentavasti. Mutta panostaessasi oman päätelaitteesi ja tietoverkkosi turvallisuuteen sekä omaan toimintaasi tietoverkossa, on vihamielinen toiminta sinua vastaan paljon vaikeampaa. Lypsyrobottisi ei soita enää aikuisviihdelinjalle, kotitietokoneesi ei ole täynnä haittaohjelmia ja puhelimellesi talletetut tiedot pysyvät turvassa.

”Pitääkö muka minunkin tehdä jotain?”

Sillä hetkellä, kun kyberturvallisuus-termi aukeaa kuulijalle tai lukijalle, on myös toimenpiteiden aika. Kannattaa vaikka aloittaa vastaamalla Tietoturvatestiin. Ai miksikö? 

Kyberturvallisuutta ei ratkaista ostamalla virustorjuntaa, palomuuria ja tilannetietoisuutta kaupasta kilotavarana. Kyberturvallisuus lähtee yrityksen tai henkilön omasta toimintaympäristöstä. Tarve kyberturvallisuuden parantamiselle tulee aina perustella yrityksen tai yksilön toiminnan jatkuvuuden kannalta. 

Pitää vastata kysymyksiin: ”Mitä tapahtuu, jos menetän tämän tiedon (esim. yrityksen koneella olevat laskutustiedot)? Mitä tapahtuu, jos en pääsekään tähän palveluun (esim. sähköpostit)? Mitä tapahtuu, jos joku muu saa tietoni käsiinsä (esim. verkkopankkitunnukset)?” 

Jos vastaat kysymykseen: ”Ei tapahdu oikeastaan mitään”, ei varmaankaan kannata investoida satojen eurojen tai tuhansien eurojen kyberturvallisuusratkaisuihin. Jos vastauksesi on jotain muuta, kannattaa miettiä, miten omaa toimintaympäristöä voi muuttaa kyberturvallisemmaksi.

”Mistä ihmeestä saan apua?”

Suomessa iso joukko kyberturvallisuuden parantamiseen liittyvistä asioista on vastuutettu Viestintävirastossa olevalle Kyberturvallisuuskeskukselle. Kannattaa käydä tutustumassa sivustoon, muun muassa kuinka tunnistaa huijaukset -osiossa. Jos senkin jälkeen tuntuu, että ei pääse oikein kiinni tähän kyberturvallisuus-teemaan, voi vaikka kommentoida tätä blogi-kirjoitusta. 

Kyberturvallisuus on arjen turvallisuutta ja lähtee liikkeelle pienistä arkisista teoista.

Mika Kataikko

Johtaja, Kyberturvallisuus, Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy / Tekesin Innovatiiviset kaupungit -ohjelma. 
mika.kataikko(a)jykes.fi 


Kauppalehden uutinen 


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi