Blogiarkisto

Blogissa maaseutupolitiikan asiantuntijat kirjoittavat ajankohtaisista maaseutupoliittisista aiheista ja tuovat esiin maaseudun näkökulmaa yhteiskunnallisessa keskustelussa pinnalla oleviin asioihin. Blogiin otetaan vastaan aiheeseen sopivia vieraskynäkirjoituksia. Jos haluat tarjota kirjoitusta, ota yhteyttä teemaverkostojen erityisasiantuntijoihin tai Antonia Husbergiin, antonia.husberg(a)mmm.fi.
10.11.2016 16.19

Kyläkoulukeskusteluun kaivataan uusia näkökulmia

Ilkka Lehtola

Kyläkoulut ovat yhteiskunnallisen keskustelun vakioaihe: kuntien talous on kuralla, kouluja lakkautetaan, lasten koulumatkat pitenevät, eivätkä päättäjät osaa tehdä juuri muuta kuin karsia kustannuksia. Vaihtoehtoja on kuitenkin olemassa.

Helsingissä järjestettiin lokakuun lopulla seminaari otsikolla ”Uuden ajan kyläkouluista virtaa kuntiin”. Läsnä oli tutkijoita, virkamiehiä, opettajia ja päättäjiä. Räväkimmän puheenvuoron esitti Itä-Suomen aluehallintoviraston opetustoimen ylitarkastaja Kari Lehtola, joka kaipasi vuoropuhelua erilaisten näkemysten välille. Suomessa vallitsee Lehtolan mukaan keskittämisen ideologia, mikä on maaseudun kannalta tuhoisaa.

 

Kouluverkkoa ei kokonaisuutena ohjaa kukaan, vaan kunnat tekevät ratkaisujaan toisistaan riippumatta. Kunnissa tehdään päätöksiä pitkälti kiinteistökuluja laskemalla. Lapsen edusta ei ole juuri kukaan kiinnostunut. Lehtola epäili, etteivät koulujen lakkautuksista laaditut säästölaskelmat toteudu lainkaan. Tutkimustietoa asiasta ei ole.

 

Historia opettaa

 

Emme kuitenkaan elä vaihtoehdottomassa yhteiskunnassa. Historian valossa olemme olleet yllättävän kekseliäitä. Sotien jälkeen esim. rakennettiin keräysvaroilla oppikouluverkkoa, mikä oli esimerkki kansalaisyhteiskunnan tuottamasta innovatiivisesta ratkaisusta. Helsingin yliopiston dosentin Jari Salmisen mukaan umpikujaan on osittain ajauduttu siksi, että koulutuksen ylläpidosta ja pedagogiikasta vastaavat nykyisin kasvatustieteilijät ja hallintoihmiset. Kansalaisyhteiskunta on jäänyt paljolti sivuun.

 

Yksi ratkaisu umpukujaan on kansalaisten ottaminen mukaan päätöksentekoon. Tästä oli seminaarissa kaksi esimerkkiä: Laukaassa on kehitelty maaseutua ja kyliä tukevaa aluekoulumallia ja Asikkalassa Kalkkisten palvelukeskusta. Yhteistä molemmille on ollut kyläläisten osallistuminen toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen.

 

Hajautetutkin mallit toimivat

 

Laukaassa on päätetty lakkauttaa kolme koulua, ja tilalle rakennetaan yksi yhteinen koulu niin, ettei kenenkään koulumatkasta tule kohtuuttoman pitkä. Kalkkisissa koulun lakkautuksen sijaan on perustettu palvelukeskus. Lapset voivat kulkea koulumatkansa kävellen tai pyöräilen, eikä matkoihin tarvita yhteiskunnan kustantamia koulukuljetuksia. Molemmissa malleissa koulu ja päivähoito ovat samassa yksikössä. Toimintoja yhdistämällä on mahdollista säästää kustannuksissa, koska työtekijät ovat yhteisiä ja sijaisuuksia voidaan järjestellä talon sisällä.

 

Nyt kaivattaisiin kyläkoulukeskusteluun uusia näkökulmia niin, ettei keskustelu kyntäisi aina samoja latuja pitkin. Keskittäminen ei ole ainoa vaihtoehto, vaan hajautetutkin mallit toimivat. Digiyhteiskunta etenee vauhdilla, ja siksi on yllättävää, kuinka vähän esim. etäopetusta on käytetty kyläkoulujen opetuksessa. Tarvittaisiin myös kattavaa tutkimustietoa koulujen lakkautusten taloudellisista vaikutuksista ja vaihtoehtoisten mallien toimivuudesta. Päätöksenteon tulee pohjautua tutkittuun tietoon ja monipuoliseen arviointiin.

 

Ilkka Lehtola

Kirjoittaja työskentelee projektitutkijana Itä-Suomen yliopistossa ja toimii MANEn maaseudun elämänlaatuverkostossa.


Pienen Inarin kirkonkylän koulussa riittää vielä oppilaita, joskin monen koulumatkat ovat pitkät. Kuva: Ilkka Lehtola.




Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi