Blogiarkisto

Blogissa maaseutupolitiikan asiantuntijat kirjoittavat ajankohtaisista maaseutupoliittisista aiheista ja tuovat esiin maaseudun näkökulmaa yhteiskunnallisessa keskustelussa pinnalla oleviin asioihin. Blogiin otetaan vastaan aiheeseen sopivia vieraskynäkirjoituksia. Jos haluat tarjota kirjoitusta, ota yhteyttä teemaverkostojen erityisasiantuntijoihin tai Antonia Husbergiin, antonia.husberg(a)mmm.fi.
2.9.2015 10.37

Kylät resurssiviisaan maaseudun moottoreiksi

Hanna-Mari Kuhmonen

Sitra ja Jyväskylän kaupunki kehittivät Kohti resurssiviisautta -hankkeessa vuosina 2013–2015 toimintamallin, jonka avulla keskisuuret ja suuret kaupungit ja kunnat voivat edistää luonnonvarojen viisasta käyttöä ja luoda edellytyksiä kestävälle hyvinvoinnille sekä tulevaisuuden menestykselle. Tämähän kuulostaa hyvältä! Voisiko mallilla olla annettavaa maaseudullekin?

Sitran nettisivuilla selviää, että resurssiviisauden toimintamallilla on monia etuja. Sen avulla kaupungit ja kunnat voivat vahvistaa aluetaloutta ja työllisyyttä, luoda yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia sekä parantaa asukkaiden hyvinvointia. Kuulostaa yhä paremmalta, tämä kaikki olisi oikein tervetullutta myös maaseudulla!

Toimintamalleja erikokoisille yhteisöille

Sitran mukaan keskisuurille ja suurille kaupungeille ja kunnille kehitetty toimintamalli kokoaa arjen valinnat, uudet innovaatiot ja erilaiset kestävän kehityksen hankkeet eheäksi kokonaisuudeksi ja luo koko kaupunkiseudulle yhteisen tavoitteen. Mallin avulla kaupungin eri toiminnot ja toimialat saadaan pelaamaan yhteen yhteisen päämäärän hyväksi. Se antaa kaupungille mahdollisuuden johtaa koko paikallista yhteisöä kohti kestävää tulevaisuuden menestystä.

Keskisuurille ja suurille kaupungeille kehitetty malli ei tietenkään sellaisenaan istu maaseudun paikallisyhteisöjen käyttöön. Tarvittaisiin siis maaseudulle soveltuvaa mallia, jossa resurssiviisaita ratkaisuja kehitettäisiin ja koottaisiin paikalliseen mittakaavaan ja olosuhteisiin istuvaksi, sekä kytkettäisiin mukaan laajempiin kokonaisuuksiin. Kokonaisvolyymi olisi merkittävä, jos Suomen runsaassa 4200 kylässä innostuttaisiin kehittämään toimintatapoja resurssiviisauden näkökulmasta.

Resurssiviisauden tiekarttoja maaseudullekin?

Keväällä 2015 toimintamallia pilotoitiin Forssassa, Lappeenrannassa ja Turussa laatimalla kullekin kaupungille resurssiviisauden tiekartat. Tiekartta sisältää pitkän aikavälin kestävän hyvinvoinnin tavoitetilan sekä toimenpiteitä sen saavuttamiseksi. Tiekartoissa on huomioitu seuraavat ulottuvuudet:

• energian tuotanto ja -kulutus
• liikkuminen ja yhdyskuntarakenne
• kulutus ja materiaalit
• ruoan tuotanto ja kulutus
• vedenkäyttö ja luonnonvedet
• kestävät yhteisöt.

Samat ulottuvuudet ovat keskeisiä myös maaseudun paikallisyhteisöjen arjessa.

Maaseudun paikallisyhteisöillä annettavaa ja saatavaa Fisu-verkostosta

Kesäkuusta 2015 alkaen resurssiviisaustyötä on jatkanut Suomen kestävien kaupunkien ja kuntien verkosto Fisu (Finnish Sustainable Communities). Fisu-verkoston kaupungit ja kunnat ovat asettaneet tavoitteekseen, että viimeistään vuonna 2050 toiminta niiden alueilla on hiilineutraalia ja jätteetöntä, ja luonnonvarojen kulutus on maapallon kantokyvyn rajoissa. Tekemistä riittää, sillä suomalaisten kaupunkien ekologiset jalanjäljet ovat huimia: Helsinkiä vastaava kulutustaso maailmanlaajuisesti edellyttäisi lähes 3,5 maapalloa, Lappeenrannassa vastaava luku olisi 3,9 ja Forssassa 4,0.

Maaseudun paikallisyhteisöillä olisi varmasti sekä annettavaa että saatavaa resurssiviisauden saralla. Fisu-verkoston kannattaisikin ajan myötä kalastaa mukaan myös pienempiä yhteisöjä, sillä kestävyys ei ole koosta kiinni. Resurssiviisaus on sisäänrakennettuna monissa maaseudun perinteissä yhdessätekemisestä koneiden ja välineiden lainaamiseen. Resurssiviisaus on ennen kaikkea joukkuepeliä, johon tarvitaan eri toimijoita mukaan. Yksilösuorituksillakin on toki merkitystä arjen valintoja tehtäessä. 

Yhteisöistä Euroopan tasolle

Resurssiviisaus on nyt ajankohtaista niin paikallisesti, kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Euroopan parlamentin kiertotaloutta koskeva mietintö resurssitehokkuudesta hyväksyttiin heinäkuussa 2015. Parlamentti otti mietinnössään kantaa mm. ekosuunnittelua, jätteettömyyttä, kestäviä rakennuksia sekä uusioraaka-aineiden markkinoita edistäviin tavoitteisiin ja toimiin. Komissio julkaisee vuoden loppuun mennessä kiertotaloutta koskevan toimintasuunnitelman.

Resurssiviisautta kohti kuljetaan siis erikokoisin askelin monella eri tasolla. Kaikki askeleet – myös ne maaseudulla otettavat – ovat tarpeen, jotta ainokainen maapallomme ei lopulta musertuisi globaalin kulutuksen paineessa.

Hanna-Mari Kuhmonen

Hanna-Mari työskentelee työ- ja elinkeinoministeriössä ylitarkastajana. Pääasiassa hän toimii maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän tehtävissä, mutta osallistuu myös ministeriön EU- ja kv-koordinaation hoitamiseen. Hanna-Marin sielunmaaseutu on juurtunut Pohjois-Savon vesistöjen ja metsien äärelle sekä Hämeen vehmaille rannoille. Näissä maisemissa hän nauttii vapaa-ajalla ja lomilla ekosysteemipalvelujen iloista − niin pinnan päällä kuin allakin.





Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi