Blogiarkisto

Blogissa maaseutupolitiikan asiantuntijat kirjoittavat ajankohtaisista maaseutupoliittisista aiheista ja tuovat esiin maaseudun näkökulmaa yhteiskunnallisessa keskustelussa pinnalla oleviin asioihin. Blogiin otetaan vastaan aiheeseen sopivia vieraskynäkirjoituksia. Jos haluat tarjota kirjoitusta, ota yhteyttä teemaverkostojen erityisasiantuntijoihin tai Antonia Husbergiin, antonia.husberg(a)mmm.fi.
8.1.2016 8.00

Laidunnuksesta monenlaista hyvää

Airi Matila

Karja saa kuljeskella laitumilla vapaana puolet vuodesta, vasikat emojensa rinnalla. Karjankasvattajien mukaan eläimistä näkee, kuinka mielellään ne lähtevät keväisin luonnonlaitumille. Kuluttaja, maanomistaja, luonnon monimuotoisuus ja maisemakin hyötyvät karjankasvattajan työstä.

Moni meistä muistaa vielä lapsuuden ajan kedot, niityt, hakamaat ja metsälaitumet. Maaseudun murroksen myötä luonnonlaidunnus väheni ja nykyään luonnonlaitumia on jäljellä enää parisenkymmentätuhatta hehtaaria. Hylättyjä laitumia voitaisiin ottaa uudelleen laidunnukseen.

Laidunnusta toisen maalla

Nykyään on yleistä, että laidunnusta tarvitsevat luonnon- ja maisemanhoitoalueet ja niille sopivat laiduneläimet eivät ole saman omistajan hallinnassa. Tämä ei kuitenkaan ole este luonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoitamiselle. Maanomistajat ja karjankasvattajat voivat kohdata toisensa esimerkiksi Pro Agrian ylläpitämässä verkkopalvelussa. Hyvällä ennakkosuunnittelulla ja avoimella suhtautumisella päästään kaikkia tyydyttävään tulokseen.

Laidunnuksen myötä maanomistaja saa vaivattomasti maansa säännölliseen hoitoon. Alueen maisema kaunistuu ja avartuu sekä samalla saadaan lisättyä luonnon monimuotoisuutta. Maanomistaja voi myös vaalia menneen ajan maankäyttöä. 

Karjankasvattajalle mahdollisuus erikoistumiseen

Moni karjankasvattaja on valinnut emolehmätuotannon, jossa heitä kiehtoo eläinten mahdollisuus elää vapaasti ja toteuttaa lajinomaista käyttäytymistä. Heille ovat myös ympäristö- ja vesiensuojelu sekä maisemanhoito tärkeitä asioita ja tällöin luonnonlaidunnus on hyvä valinta yrittäjyyteen. Vastuulliset kasvattajat asettavat eläinten hyvinvoinnin silti tärkeimmäksi asiaksi. 

Erikoistuminen luonnonlaidun- eli niittylihan tuotantoon mahdollistaa myös erikoistumisen lihatuotteiden markkinointiin ja myyntiin. Näin tuottaja voi itse kertoa ostajalle lihan alkuperästä ja eläinten hyvinvoinnista. Tilalta myytynä tuottaja saa paremman hinnan tuotteestaan ja asiakas voi tutustua tuotantoketjuun.

Kuluttajan arvojen mukaisesti tuotettua lihaa

Monella kuluttajalla on samat arvot kuin karjankasvattajalla. Tässä on kuitenkin haasteena se, miten kuluttaja voi varmistua lihan tuotantotavasta. Ratkaisuna voisivat olla erilaiset sertifiointi- ja laatumerkinnät. Esimerkiksi Ruotsissa on ollut yli 10 vuotta myynnissä sertifioitua luonnonlaidunlihaa.

WWF Suomi ja Tapio ovat kehittäneet METSO-rahoitteisessa hankkeessa kriteerit luonnonlaitumella laiduntaneelle pihvikarjalle ja lampaille. Kriteerit tekevät tuotantoketjun läpinäkyväksi, mutta kehitystyötä tarvitaan edelleen kohti sertifikaattia. Sertifioinnin ideana on tehdä helpommaksi vastuullisten valintojen tekeminen.

Airi Matila

Kirjoittaja työskentelee metsäasiantuntijana Tapiossa ja erityisasiantuntijana Ekosysteemipalvelut-verkostossa. Hän osallistui WWF Suomen ja Tapion Metsälaidun-hankkeeseen, jota rahoitettiin METSO-ohjelman varoilla. Nelivuotinen hanke päättyi joulukuussa 2015.

Kuva: Airi Matila


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi