Blogiarkisto

Blogissa maaseutupolitiikan asiantuntijat kirjoittavat ajankohtaisista maaseutupoliittisista aiheista ja tuovat esiin maaseudun näkökulmaa yhteiskunnallisessa keskustelussa pinnalla oleviin asioihin. Blogiin otetaan vastaan aiheeseen sopivia vieraskynäkirjoituksia. Jos haluat tarjota kirjoitusta, ota yhteyttä teemaverkostojen erityisasiantuntijoihin tai Antonia Husbergiin, antonia.husberg(a)mmm.fi.
18.4.2016 14.00

Lapsi tarvitsee muovirihkaman sijaan multaa

Kati Pitkänen

Lapsi tarvitsee multaa, ei kiinalaista muovirihkamaa, painottaa Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutin johtaja Kimmo Saarinen. Tutkijat ovat viime vuosina tuoneet esiin terveyshyötyjä, joita altistuminen maaseudun luonnolle saa aikaan.

Luonto virkistää mieltä, lievittää stressiä, vähentää allergioita ja parantaa vastustuskykyä.  

Kaupungistumisen kirot

Suomalaisten elintaso on korkeampi ja elämme pidempään kuin koskaan aiemmin. Kaupungistuvaa yhteiskuntaamme riivaavat kuitenkin monet krooniset taudit ja elintasosairaudet. Sipoon kunnan johtavan lääkärin Anders Mickosin mukaan luonnolla on merkittäviä mahdollisuuksia esimerkiksi verenpaineen, sepelvaltimotaudin, diabeteksen, ylipainon, selkäsairauksien, nivelrikon, erilaisten kiputilojen, ADHD:n, stressin, masennuksen sekä päihdeongelmien hoidossa.

Samaan aikaan nuorten ja kaupunkilaisten sukupolvien maaseutu- ja luontosuhde uhkaa jäädä aiempaa ohuemmaksi. Irtautuminen maaseudun luonnosta näkyy jo nyt. Nuoremmat ikäluokat ovat vanhempia herkempiä esimerkiksi allergioille. Noin 2 miljoonaa suomalaista kärsii jo nyt allergiasta tai astmasta ja näistä aiheutuvat yhteiskunnalliset kustannukset ovat arviolta jopa 1,3–1,6 miljardia euroa vuosittain. Nuorten luontosuhteen vaaliminen on kansantaloudellisesti merkittävää.

Miten luonto saadaan jälleen osaksi lasten ja nuorten elämää?

Suomessa 15 ihmistä kuolee vuosittain tuolilta tipahtamiseen ja 300 ihmistä Euroopassa tukehtuu vuosittain kuulakärkikynän tuppiin. Tuolien ja kynien sijaan pelkäämme kuitenkin enemmän metsien, peltojen ja järvien vaaroja: ruohikossa vaanivia punkkeja, metsien pelottavia susia ja karhuja, kivikkojen myrkyllisiä kyykäärmeitä sekä mullassa ja luonnonvesissä viihtyviä mikrobeja.

Uhkien sijaan on lisättävä tietoisuutta luonnon mahdollisuuksista ja hyödyistä. Lapset on vietävä metsään ja maaseudulle. Luonto on tuotava osaksi kaupunkilaislasten arkea. VisitFinlandin ohjelmapäällikkö Kiti Häkkisen sanoin: ”Suomesta on tehtävä maailman paras luonnollisen hyvinvoinnin lähde”.

Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan lisää tutkimusta, käytännön kokeiluja ja hyvien käytäntöjen jakamista valtakunnallisesti. Tarvitaan uusia innovatiivisia hyvinvointipalveluja ja -tuotteita, jotka kiinnostavat myös kansainvälisesti. Kaikkein tärkeintä on kuitenkin muistaa, että kaikki lähtee aikuisista, jotka kasvattavat, suojelevat, näyttävät esimerkkiä ja viime kädessä vievät lapset luontoon.

Iloa luonnosta -kampanja käyntiin

Kimmo Saarinen, Anders Mickos ja Kiti Häkkinen olivat puhumassa 9.4.  Iloa luonnosta -kampanjan aloitusseminaarissa Kevätmessuilla, Helsingin Messukeskuksessa. Heidän esityksensä ovat luettavissa kampanjan nettisivuilta www.iloaluonnosta.fi. Käyntiin polkaistu kampanja tekee tunnetuksi maaseudun luonnon terveyshyötyjä ja aineettomia ekosysteemipalveluita.

Kampanjan toteuttavat Maaseutupolitiikan ekosysteemipalvelut-verkosto , Suomen ympäristökeskus, Tapio Oy ja Luonnonvarakeskus. Kampanjaan osallistuu lähes 30 valtakunnallista toimijaa, jotka haluavat yhdessä varmistaa että otamme käyttöön maaseudun moninaiset luonto- ja terveyshyödyt niin nykyisten kuin tulevien suomalaisten hyväksi.

Luonto virkistää mieltä ja parantaa vastustuskykyä. (Kuva: Katriina Puustinen.)

Kati Pitkänen

Kirjoittaja on erityisasiantuntija ekosysteemipalvelut-verkostossa, joka koordinoi Iloa luonnosta -kampanjaa.


Palaa otsikoihin | 1 Kommentti | Kommentoi