Blogiarkisto

Blogissa maaseutupolitiikan asiantuntijat kirjoittavat ajankohtaisista maaseutupoliittisista aiheista ja tuovat esiin maaseudun näkökulmaa yhteiskunnallisessa keskustelussa pinnalla oleviin asioihin. Blogiin otetaan vastaan aiheeseen sopivia vieraskynäkirjoituksia. Jos haluat tarjota kirjoitusta, ota yhteyttä teemaverkostojen erityisasiantuntijoihin tai Antonia Husbergiin, antonia.husberg(a)mmm.fi.
15.12.2016 9.00

Luonnosta lisäpotkua sosiaalipalveluihin

Elina Vehmasto

Laajempi tietoisuus luonnon mahdollisuuksista hyvinvointipalveluiden tuottamisessa on avain GreenCare-palvelutoiminnan lisääntymiselle. Runsaasti käyttämätöntä potentiaalia on esimerkiksi syrjäytymistä ehkäisevissä sekä kuntoutuksen palveluissa.
Iloa luonnosta -kampanja kumppaneineen järjesti retken Ylitalon alpakkatilalle. Retkelle osallistui sosiaalitoimien työntekijöitä, yrittäjiä, tutkijoita ja opiskelijoita Uudenmaalta. Retkellä kuultiin asiantuntijoiden alustuksia, sekä nähtiin käytännössä, miten Ylitalon Voimaa laumasta -tiimi tuottaa eläinavusteisia lastensuojelun ja työhyvinvoinnin palveluja. (ks. www.iloaluonnosta.fi)
Palautekyselyssä tiedusteltiin osallistujien luontoavusteisuuden käyttöä nyt; suunnitelmia sen lisäämisestä; sekä näkemyksiä lisäämisen tarpeista laajemmin yhteiskunnassa. Lisäksi kysyttiin, minkälaista viestiä osallistujat haluaisivat välittää päättäjille. Palautekyselyyn saatiin 16 vastausta. 

Hyvät kokemukset laajempaan käyttöön

Vastausten kirjo toi esiin käytössä olevaa eläinavusteista (koirat ja hevoset), puutarha-avusteista sekä luontoavusteista toimintaa. Puutarha-avusteisuus näkyi puistokummitoimintana, kasvitarhoina, matokompostina, pihamaan hoitona, sekä vapaa-ajan viettona pihalla. Myös luontoretkeily ja  kävelylenkit puistoon kuvattiin osana toimintaa. Nykyasiakasryhmiä olivat lastensuojelun asiakkaat, kehitysvammaiset, vanhukset sekä aikuisten sosiaalipalvelut. Lisäksi avattiin omaa kokemusta: ”Omakohtaisessa työhyvinvoinnissani säännöllinen luontoaltistus on keskeistä.”

Suunnitelmissa oli lisääntyvä vuodenaikojen huomioiminen ja luonnonmateriaalien hyödyntäminen. Uusina asiakasryhminä nähtiin lapset, nuoret, perheet, työterveysasiakkaat, työuupuneet, kipupotilaat, kuntoutujat, kehitysvammaiset, ja vanhukset. Kaiken kaikkiaan laajempi, määrätietoisempi ja suunnitelmallisempi luontoavusteinen toiminta oli kirjattu tavoitteisiin.

Luontolähtöisyyden mahdollisuudet suurempaan tietoisuuteen

Entä miten retkelle osallistujat halusivat edistää luontolähtöisyyttä hyvinvointipalveluissa yleensä? Vastaukset voitiin jakaa kolmeen keinoryhmään: 1) lisäämällä tietoa hyvinvointi- ja terveysvaikutuksista, sekä kokemuksia jakamalla ja verkostoitumalla; 2) luontoon pääsyä ja palvelujen käyttöä helpottamalla, kuten lisäämällä esteettömiä luontopolkuja, sekä tuomalla olemassa olevat palvelut ja ympäristöt paremmin esille, esimerkiksi karttapalvelujen ja paikkatietomenetelmien keinoin; sekä 3) luontosuhteen tietoisella rakentamisella, kuten edistämällä (myös henkilökunnan) kosketusta luontoon ja maatiloihin. Yhden palautteen sanoin: istuminen ja stressi ”tappavat” – luonto avustaa molempien ilkeiden ongelmien ratkaisemisessa.

Vastauksista kiteytetty viesti päättäjille kuuluu näin: a) Luontolähtöisten palvelujen hyvinvointi- ja terveysvaikutuksista on vahvaa tieteellistä näyttöä; b) Kokemukset ennalta ehkäisevistä ja kuntoutukseen tähtäävistä luontolähtöisistä palveluista ovat lupaavia, paitsi vaikuttavuudeltaan, myös kustannustehokkuudeltaan; sekä c) Luontolähtöisissä palveluissa hyödynnetään runsaita luontoresurssejamme, usein erilaiset raja-aidat (kuten toimialarajat, tai maaseudun ja kaupungin väliset rajat) ylittäen. 

Elina Vehmasto

Kirjoittaja on valtakunnallisen GreenCare-koordinaatiohankkeen vetäjä, ja toimii tutkijana Luonnonvarakeskuksessa.





Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi