Blogiarkisto

Blogissa maaseutupolitiikan asiantuntijat kirjoittavat ajankohtaisista maaseutupoliittisista aiheista ja tuovat esiin maaseudun näkökulmaa yhteiskunnallisessa keskustelussa pinnalla oleviin asioihin. Blogiin otetaan vastaan aiheeseen sopivia vieraskynäkirjoituksia. Jos haluat tarjota kirjoitusta, ota yhteyttä teemaverkostojen erityisasiantuntijoihin tai Antonia Husbergiin, antonia.husberg(a)mmm.fi.
13.12.2016 9.00

Maahanmuuttajat maaseudun yritysten voimavarana

Merja Lähdesmäki ja Timo Suutari

Väestön vähenemisen ja ikääntymisen mukanaan tuomat haasteet ovat arkipäivää jo monelle maaseudulla toimivalle yritykselle. Kun työssäkäyvä väestö vähenee, tarvitaan uusia maallemuuttajia, olivatpa he sitten kotoperäisiä tai maahanmuuttajia.

Monelle maaseudulla toimivalle yritykselle maahanmuuttajien tarjoama työvoimapotentiaali on tärkeää. Suurin osa Suomen maahanmuuttajataustaisesta työvoimasta asuu ja työskentelee kuitenkin suurissa kaupungeissa. Maaseudun yritysten työvoiman turvaamisen kannalta tärkeää olisikin, että myös maaseudulla toimivat yritykset ja maaseutukunnat kykenisivät houkuttelemaan ja kiinnittämään maahanmuuttajia osaksi maaseudun paikallisyhteisöjä.

Verkostojen kehittämistä keskeistä 

Maahanmuuttajien palkkaaminen perustuu aitoon työvoiman tarpeeseen, mutta taustalla vaikuttaa myös muita tekijöitä. Yrityksen ja yrittäjän arvoilla on keskeinen rooli maahanmuuttajien rekrytointipäätöksissä. Maahanmuuttajien työllistyminen maaseudun yrityksiin vaatii yrityksiltä aktiivisuutta ja motivaatiota rekrytointiprosessin läpiviemiseen.

Maahanmuuttajien työllistämiseen liittyvä byrokratia on haaste monelle pienelle yritykselle. Yrittäjät eivät välttämättä tiedä, millaisia velvollisuuksia maahanmuuttajien, erityisesti EU-alueen ulkopuolelta tulevien henkilöiden rekrytointiin liittyy ja kenen puoleen rekrytointiprosessin ongelmatilanteissa tulisi kääntyä. Maahanmuuttajien työllistymistä tukevien palvelujärjestelmien ja -rakenteiden toimivuutta tulisikin parantaa vastaamaan entistä paremmin maaseudulla toimivien yritysten tarpeita.

Erityisen tärkeää olisi kehittää yhteistyötä ja verkostoja alan toimijoiden kesken. Uudet yhteistyömallit esimerkiksi alueen yrittäjien, vastaanottokeskuksen ja kunnan välillä, entistä toimivampi yhteistyö yrittäjien ja TE-toimistojen kesken sekä pk-yritykselle suunnattu konkreettinen tietopaketti käytännön kysymyksistä auttaisivat asiaa.

Maaseudulla toimivien yritysten näkökulma mukaan keskusteluun

Aikaisempi tutkimus on tarkastellut maahanmuuttajien työllistymistä pääosin maahanmuuttajien itsensä näkökulmasta. Maahanmuuttajiin liittyvä poliittinen keskustelu kaipaa kuitenkin myös yrittäjien näkökulmaa. Se, miten yrittäjät arvioivat maahanmuuttajia työvoimana ja käytännössä toimivat maahanmuuttajien työllistäjinä, vaikuttaa merkittävästi maahanmuuttajien kiinnittymiseen osaksi yhteiskuntaa.

Kirjoitus perustuu raporttiin, jossa tarkastellaan maahanmuuttajien työmarkkina-asemaa sekä työllistymistä maaseudulla toimiviin yrityksiin aiemman tutkimustiedon sekä kahden tapausesimerkin valossa. Raportti on toteutettu osana Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) rahoittamaa WeAll-tutkimushanketta (Yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti kestävä tulevaisuuden työelämä: politiikat ja toimintakäytännöt, tasa-arvo ja risteävät erot Suomessa).

Kirjoittajat

Merja Lähdesmäki työskentelee vanhempana tutkijana Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa
Timo Suutari työskentelee projektipäällikkönä Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa           

 


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi