Blogiarkisto

Blogissa maaseutupolitiikan asiantuntijat kirjoittavat ajankohtaisista maaseutupoliittisista aiheista ja tuovat esiin maaseudun näkökulmaa yhteiskunnallisessa keskustelussa pinnalla oleviin asioihin. Blogiin otetaan vastaan aiheeseen sopivia vieraskynäkirjoituksia. Jos haluat tarjota kirjoitusta, ota yhteyttä teemaverkostojen erityisasiantuntijoihin tai Antonia Husbergiin, antonia.husberg(a)mmm.fi.
23.8.2016 9.00

Maaseudulta vauhtia yrittäjyyspakettiin

Marko Mäki-Hakola

”Suomen talous laahaa”. ”Työllisyystavoitteet karkaavat”. ”Talouskasvu viipyy”. ”Onko edessä Kreikan tie?” Masentavat talousotsikot ovat olleet jo valitettavan pitkään osa arkipäiväämme. Työkaluja Suomen talouskurssin kääntämiseen on ollut vaikea löytää.  Nyt Suomen hallitus tavoittelee määrätietoisesti maallemme parempaa tulevaisuutta.

Katseet luodaan yrittäjyyteen ja yrittäjien kykyyn kehittää elinkeinoja ja luoda työpaikkoja. Työllisyyttä parantamalla maamme velkaantuminen pysähtyisi äkkiä.

Hallituksen valitsema linja on hyvä. Ellei tuloja saada kasvuun ja työllisyyttä paranemaan, on kuopasta vaikea nousta. Yrittäjyyttä kannattaakin edistää kaikin voimin. Yrittäjyyttä edistävät toimenpiteet muodostavat yrittäjyyspaketin, jonka perusta muodostuu jo meneillään olevista toimenpiteistä, ja pakettia täydennetään koko hallituskauden ajan.

Eri alueiden näkökulmat on hyvä lähtökohta yrittäjyyspakettiin

Yrittäjyys ja elinkeinot ovat myös Maaseutupolitiikan neuvoston (MANE) tämän vuoden painopisteenä. MANEn sihteeristön alla on kesän aikana toiminut työryhmä kartoittamassa miten monipuolinen yrittäjyys maaseudulla voisi parhaiten tukea hallituksen tavoitteita yrittäjyyden edistämisessä. Keskeinen kysymys on myös se, miten yrittäjyyttä maaseudulla voitaisiin edistää osana yrittäjyyspakettia.

Ilolla on voinut todeta, että työ- ja elinkeinoministeriö on yrittäjyyspaketin osioissa myös pohtinut toimenpiteitään maaseudun ja eri toimialojen kannalta. Tämä onkin hyvä lähtökohta. Jokaisessa toimenpiteessä kannattaa käyttää aikaa pohtiessa toimiiko tämä niin kaupungeissa kuin maaseudullakin. Suurin osa Suomesta on maaseutua ja maaseudun vahvuuksiin perustuva yrittäjyys tarjoaa koko maalle hurjasti mahdollisuuksia.

Myös MANEn sihteeristön maaseudun yrittäjyyttä pohtineessa työryhmässä on noussut jo paljon näkökulmia valtionhallinnon pureskeltavaksi. Kasvurahoituksessa ja julkisissa kasvupalveluissa on paljon maaseudulle erityisiä näkökulmia. Uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvilla elinkeinoilla olisi esimerkiksi paljon mahdollisuuksia innovatiivisiin joukkorahoitusmahdollisuuksiin. Myös vientipotentiaalia löytyy paljon maaseudun pk-yrityksistä.

Yritystoiminnan rajoittavia normeja on luotu lainsäädännöllä

Erityishuomiota kannattaa kiinnittää sääntelyn vähentämiseen ja kilpailun lisäämiseen. Tässä avaimet ovat puhtaasti valtiolla. Yritystoimintaa rajoittavia normeja on luotu lainsäädännöllä. Samalla tapaa niitä voidaan myös purkaa. Kilpailun lisäämiseen löytyisi lukuisia työkaluja julkisista hankinnoista. Pienhankintoja voitaisiin avata nykyistä selkeämmin, hankinnoissa voitaisiin edistää paikallisten yritysten mahdollisuuksia ja osaamista pystyttäisiin lisäämään sekä yrityksissä että hankintaorganisaatioissa.

Myös hallituksen työllisyyttä koskeviin kokeiluihin voidaan helposti saada maaseutuyritysten näkökulma. Lisäksi esimerkiksi maaseudulla toimivien yritysten työvoiman kausiluonteisuuden sekä ensimmäisiä työntekijöitä koskevien erityispiirteiden analyysi kannattaa tehdä huolella.

Hallituksella on työn alla hyviä esityksiä. Metsätilojen sukupolvenvaihdoshuojennuksesta voitaisiin saada pienellä viilauksella toimiva. Tämän lisäksi pitäisi tarkkaan analysoida se, miten yrityksiä saataisiin siirrettyä jatkajille, vaikka omasta perhepiiristä ei seuraajaa löytyisikään.
Yritystoiminnassa menestymiseen olennaisesti vaikuttaa myös yrittäjän hyvinvointi. On hyvä, että esimerkiksi maaseutuverkoston alle on päätetty perustaa aiheeseen teemaryhmä.

Yrittäjyyden tulevaisuutta rajaa vain mielikuvitus

Osana yrittäjyyspakettia voitaisiin kuitenkin pohtia yrittäjän hyvinvointipalveluiden palveluseteliä. Yrittäjyyden tulevaisuutta rakennetaan myös maakuntien toiminnan sekä paikallisyhteisöjen avulla. Vain mielikuvitus on rajana vaikkapa yhteisöllisessä yrittäjyydessä sekä paikallisessa kehittämisessä. Lisäksi maakuntauudistuksessa on paljon työkaluja maaseudun yrittäjyyden edistämiseksi: 1) Kasvupalvelujen rakentaminen, 2) lupa/viranomaistoiminnan muuttaminen pienemmillä yrityksillä ilmoituksiksi kunnille, joille elinvoimatehtävä kuuluu sekä 3) hankintojen mahdollistaminen pk sektorilta eikä esim. keskittäminen.

Maaseudun yrittäjyyden pohdinta jatkuu maaseutupolitiikan eri verkostoissa. Kultajyviä yrittäjyyden edistämiseksi on löytymässä. Ehkäpä pian otsikoissa lukee: ”Maaseudun yrittäjyys vetää Suomen kasvuun”, ”suomalaiset maaseudun pienyritykset valtaavat vientimarkkinoita” tai ”maakuntauudistus räjäytti yrittäjyyden kasvuun”

Marko Mäki-Hakola

Kirjottaja on MTK:n elinkeinojohtaja, MANEn varajäsen, MANEn sihteeristön jäsen sekä vetää neuvoston alaisuudessa toimivaa maaseudun yrittäjyyden edellytyksiä pohtivaa adhoc työryhmää. Työryhmän tavoitteena on tuoda maaseudun elinkeinojen näkykulmaa valtioneuvoston yrittäjyyspakettiin.


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi