Blogiarkisto

Blogissa maaseutupolitiikan asiantuntijat kirjoittavat ajankohtaisista maaseutupoliittisista aiheista ja tuovat esiin maaseudun näkökulmaa yhteiskunnallisessa keskustelussa pinnalla oleviin asioihin. Blogiin otetaan vastaan aiheeseen sopivia vieraskynäkirjoituksia. Jos haluat tarjota kirjoitusta, ota yhteyttä teemaverkostojen erityisasiantuntijoihin tai Antonia Husbergiin, antonia.husberg(a)mmm.fi.
21.11.2016 9.00

Maaseudun palveluissa tarvitaan yhdistysten ja yrittäjien kumppanuutta

Heikkenevät talousnäkymät yhdistettyinä kunta- ja palvelurakenteiden myllerrykseen ovat johtaneet palveluiden kiihtyvään pakenemiseen kyliltä yhä kauemmas keskuksiin. Kolmatta sektoria eli yhdistyksiä ja järjestöjä kaivataan strategioissa ja ohjelmissa yhä useammin apuun tässä tilanteessa.
Harvaan asutulla maaseudulla kolmas sektori joutuukin usein palvelujen tuottajan rooliin. Vauraammilla eteläisen maaseudun alueilla yhdistyksillä voi olla myös suuri merkitys paikallisten palveluiden kannalta. Tällöin kyse on nimenomaan välittäjänä toimimisesta, yhteisön tarpeiden kartoittamisesta ja työn tekijöiden eli yrittäjien etsimisestä.

Yrittäjän ja yhdistyksen yhteistyö on asennekysymys

Olennaista paikallisen yhteistyön rakentamisessa on asenteisiin vaikuttaminen – puolin ja toisin. Yleisen yrittäjämyönteisen asenteen edistämisellä ja paikallisen palvelutarjonnan hyödyntämisellä on monenlaisia myönteisiä vaikutuksia kylien ja maaseudun hyvinvoinnin kannalta. 

Toisaalta myös yrittäjän on syytä huomioida yhteisön arvo. Esimerkiksi hyväkuntoisen kylätien, vetovoimaisen maiseman tai viemäriverkoston takana on usein tuhansia talkootunteja. Kylien asukashankintaprojektit ovat samalla myös asiakashankintaprojekteja. Kylien nettisivuilla on usein esitelty paikallisia yrityksiä.

Potentiaali käyttöön

Yhdistysten ja yritysten paikallisesta yhteistyöstä kylillä on hyviä kokemuksia ja potentiaalia olisi paljon enempäänkin. Lähellä tuotettu ruoka alkaa jo löytyä erilaisten rinkien kautta, mutta esimerkiksi yhdistysten vajaakäyttöisten kiinteistöjen ja yrittäjän osaaminen yhdistäminen olisi enemmän kuin usein paikallaan.

Etenkin kylätalot ovat parhaimmillaan monipalvelupisteitä, joissa voi olla sekä yhdistysten järjestämää toimintaa että yrittäjän palveluja. Huonojen julkisten kulkuyhteyksien maaseudulla tarjolla voi olla hierojan, kampaajan tai vaikka terveydenhoidon palveluja – periaatteessa mitä vain.

Brändätään yhdessä

Kylämatkailusta on jo pitkään kaavailtu yhdistysten ja yrittäjien yhteistä missiota. Kylä kokonaisuudessaan voisi olla brändi, joka yhdistäisi allensa niin yhdistysten ylläpitämät teatterit, tanssilavat, museot, tapahtumat, luontopolut kuin muutkin lähiliikuntapalvelut ja yrittäjä puolestaan tarjoaisi puuttuvat majoitus- ja ruokapalvelut.
Maaseudun palveluista puhuminen kääntyy usein voivotteluksi niiden säilyttämisen puolesta. Entäpä jos päätetään, että asiat voi hoitaa toisinkin? Paikallisesti voidaan tehdä uusia innovatiivisia ratkaisuja, kun yritykset ja yhdistykset miettivät asioita saman pöydän ääressä.

Tauno Linkoranta

Kirjoittaja toimii erityisasiantuntijana kansalaistoiminnan verkostossa, jossa yhtenä keskeisenä kehittämiskohteena ovat kolmannen sektorin kumppanuudet. Näitä hän tavoittelee myös Varsinais-Suomen Kylät ry:n kyläasiamiehenä sekä harrastuksissaan maskulaisena yhdistysaktiivina.



Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi