Blogiarkisto

Blogissa maaseutupolitiikan asiantuntijat kirjoittavat ajankohtaisista maaseutupoliittisista aiheista ja tuovat esiin maaseudun näkökulmaa yhteiskunnallisessa keskustelussa pinnalla oleviin asioihin. Blogiin otetaan vastaan aiheeseen sopivia vieraskynäkirjoituksia. Jos haluat tarjota kirjoitusta, ota yhteyttä teemaverkostojen erityisasiantuntijoihin tai Antonia Husbergiin, antonia.husberg(a)mmm.fi.
22.9.2016 10.00

Maaseudun potentiaali tärkeä tulevaisuuden menestykselle

Taina Vesanto

Maaseudulla on paljon käyttämätöntä potentiaalia, totesi OECD:n Heino von Meyer avatessaan 335 osanottajan konferenssin Corkissa syyskuun alussa. Tämä avaus kuulosti korvia hivelevän tutulta. Juuri tätä viestiä me olemme täällä Suomessakin viime aikoina tuoneet kuuluviin. 

Tulevaisuuden menestykselle on tärkeää, ettei tämä potentiaali jää käyttämättä sen enempää meillä täällä Suomessa kuin muuallakaan Euroopassa. 

Maaseudun arvostus aiheellista päivittää

Maatalouskomissaari Phil Hoganin isännöimään tapahtumaan Irlannin Corkiin kokoontui väkeä hallinnosta, järjestöistä ja tutkimuksesta. Myös Hogan itse vakuutti avauspuheenvuorossaan maaseudun kehittämisen tärkeyttä. Historiallista näkökulmaa tapahtumaan antoi se, että kaksikymmentä vuotta sitten Corkissa pidettiin komissaari Frans Fichlerin johdolla maaseutupolitiikan konferenssi. 

Kokouksen henki oli rakentava. Maaseudun ja sen elinkeinojen arvostus on aiheellista päivittää seuraavalle tasolle. Edellisen konferenssin aikaan, vuonna 1996, ei puhuttu digitalisaatiosta. Nyt se on satavarmasti aiheena sekä suurina mahdollisuuksina että isoina uhkina. 

Kahden raiteen yhteiskunta tai kovimman talouskasvun alueita?

Digtalisaatio onkin mielestäni yksi tärkeistä teemoista. Osallistuin itse vielä ryhmään, jossa mietittiin erityisesti maaseudun digiasioita. Ei siis ihme, että tämä asia jäi eväsreppuun. Minun onkin helppo allekirjoittaa digitalisaation merkitys maaseudun kannalta. Se mahdollistaa aivan eri ulottuvuudet toiminnalle. Mutta ellei riittäviä yhteyksiä ole, ei ole myöskään yrityksiä eikä nuoria. Ellei kehitys ole riittävän nopeaa, ainakaan nuoret, ja tuskin muutkaan, jäävät sitä paikoilleen odottamaan. Vaarana on silloin ’kahden raiteen’ yhteiskunta, jossa toinen raide jää jälkeen. 

Muitakin meille tuttuja teemoja Corkin keskusteluissa oli. Kaupungin ja maaseudun välinen vuorovaikutus on asia, josta hyötyvät molemmat. Sen varmaankin tulevaisuuden politiikan suunnittelijat huomaavat: näillä alueilla on myös paljon talouskasvua. 

Ympäristöön liittyvät asiat ovat erottamaton osa maaseudun ja maatalouspolitiikan tulevaisuuden pohdintoja. Nyt niihin näytetään liittävän yhä enemmän myös ilmastoasioita. Lisäksi nähdään arvo, joka puhtaalla ja kauniilla ympäristöllä voi olla julkishyödykkeenä. Kaikki ovat tämän päivän tärkeitä asioita, mutta kokonaisuus on kieltämättä vaativa politiikan suunnittelun kannalta. 

Konferenssisalin käytävillä oli myös esillä muutamia hankkeita. Suomesta tähän joukkoon oli päässyt Punkalaitumen kotouttamishanke, jota Suomen Kylätoiminnan puheenjohtaja Petri Rinne esitteli ansiokkaasti. 

Kannustavia eväitä Atlantin toiselta puolelta

Kokemuksia USA:n maaseutupolitiikasta kertoi Valkoisen talon maaseutuasioiden neuvonantaja. USA:n maaseutuhallinto on lukuina toki ihan omassa mittaluokassaan, mutta hyviä eväitä tuli kokemuksista. Hänen tärkeä sanomansa oli se, että maaseutuasioita edistävien toimien pitää tuottaa hyötyä koko yhteiskunnalle. Tämä näkökulma on myös meille maaseutua ja luontoa arvostaville suomalaisille ollut tärkeä. 

USA:n edustaja kertoi myös Barack Obaman nimittämästä Rural Councilista. Sitä johtaa maatalousministeri ja muut ministeriöt ovat siinä mukana. Vaikuttavaa politiikkaa ja hyötyä maaseutuasioihin saadaan poikkihallinnollisella toiminnalla. Hän oli erittäin tyytyväinen tällaiseen kokoonpanoon maaseutuasioissa. Olipas mielenkiintoista havaita, että rakenne vastaa meidän hiljattain asetetun Maaseutupolitiikan neuvostomme rakennetta ja toimintatapaa. Meillä on varsin aiheellista odottaa menestystä ja vaikuttavuutta tältä maatalous- ja ympäristöministerimme johtaman MANE:n toiminnalta.

Ajan odotukset ja suomalainen maaseutupolitiikka

Corkin Konferenssi päättyi julistukseen. Siihen on mielestäni taitavasti kiteytetty sekä konferenssin keskusteluissa olleet asiat että aikamme odotukset. Kovin tarkkoja yksityiskohtia siitä ei löydy. Julistuksesta on vielä vuosien ja monien kompromissien matka siihen, että näemme, mitä se on käytännössä. Mutta kyllä konferenssi viritti odotuksen maaseutuun liittyvien asioiden arvostuksen nousuun.

Sekä Corkissa että muualla käydyissä keskusteluissa puhutaan paljon ’alhaalta ylös’ -päätöksentekomallista. Suomihan on ollut maaseutuasioissa tällaisen toiminnan käytännön pioneeri jo pitkään. Muutenkin käytäväkeskusteluissa suomalaista maaseutupolitiikkaa arvostettiin ja pidettiin edelläkävijänä. Meillä on lippu korkealla - huolehditaan, että se pysyy siellä myös jatkossa!

Taina Vesanto

Kirjoittaja on työskennellyt maa- ja metsätalousministeriön maaseudun kehittämisyksikön päällikkönä vuodesta 2013. Tätä ennen hän toimi pitkään markkinapolitiikkayksikön päällikkönä. EU-asiat, neuvontakysymykset sekä tutkimus ja kehittäminen kuuluvat työnkuvaan. Sydäntä lähellä on mökkielämä saaristossa.

Konferenssin esitykset ja materiaali löytyvät EU:n komission sivuilta


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi