Blogiarkisto

Blogissa maaseutupolitiikan asiantuntijat kirjoittavat ajankohtaisista maaseutupoliittisista aiheista ja tuovat esiin maaseudun näkökulmaa yhteiskunnallisessa keskustelussa pinnalla oleviin asioihin. Blogiin otetaan vastaan aiheeseen sopivia vieraskynäkirjoituksia. Jos haluat tarjota kirjoitusta, ota yhteyttä teemaverkostojen erityisasiantuntijoihin tai Antonia Husbergiin, antonia.husberg(a)mmm.fi.
13.11.2015 8.00

Maaseutu ei autioidu

Seija Tuulentie

Elämä monilla maaseutualueilla on vilkkaampaa kuin koskaan. Asukastilastoissa ja yritystoiminnassa näkymätön väestö kannattaisi tunnistaa voimavaraksi maaseudun kehittämisessä, kirjoittaa vanhempi tutkija Seija Tuulentie.
Olemme vuosikymmenten ajan tottuneet kuulemaan, että maaseutu autioituu. Säännöllisesti julkaistaan tilastouutisia, joiden mukaan suomalaiset pakkautuvat yhä enemmän muutamiin kasvukeskuksiin. Näin on työpaikkojen ja vakituisten asuinpaikkojen osalta. Se ei kuitenkaan tarkoita, että maaseudulla on tyhjää. Ihmisten vapaa-ajan kasvun myötä ainakin joillain maaseutualueilla kulkeminen on vilkkaampaa kuin koskaan aiemmin. 

Lähes kahdella kolmasosalla suomalaisista on käytössä vähintään yksi vapaa-ajan asunto, todettiin asumista koskevassa Suomen Akatemian tutkimusohjelman hankkeessa. Johtamassani Luken konsortio-osiossa todettiin, että monet mökkiläiset olisivat valmiita osallistumaan enemmän mökkipaikkakunnan elämään kun mikä nykyisellään on mahdollista.
 
Useimmiten vapaa-ajan asunnot sijaitsevat maaseudulla. Luontoympäristöt ovat mökkeilijöille tärkeitä. Sekä ruotsalaisissa tutkimuksissa että Suomessa vireillä olevassa tutkimuksessa mökkiläisistä puhutaan maaseudun näkymättömänä väestönä.

Näkymätön väestö mökkeilee, kalastaa ja marjastaa

Näkymättömyys liittyy siihen, että vaikka ihmiset viettävät maaseudulla paljon aikaa, heitä ei virallisesti pidetä maaseudun asukkaina. Mökkiläisten voi olla vaikea kirjautua mökkipaikkakunnan vakinaisiksi asukkaiksi, vaikka he haluaisivat. ”Ykkösasunto” kaupungissa määrittää kotipaikan riippumatta siitä, paljonko aikaa missäkin vietetään.

Mökkiläisten lisäksi moni muukin maaseudulla liikkuva tai siellä aikaa viettävä ryhmä jää tilastoissa näkymättömäksi. Kuten professori Pertti Rannikko on todennut Maaseudun Uusi Aika -lehdessä (2/2014), monet syrjäiset metsäseudut ovat kehittyneet vapaa-ajan ympäristöiksi, joissa liikkuu mökkeilijöiden lisäksi matkailijoita, retkeilijöitä, marjanpoimijoita, metsästäjiä ja kalastajia.

Maataloudessa, matkailussa ja kaivoksilla työskentelee runsaasti ulkopaikkakuntalaista sesonkityövoimaa, joka on kirjoilla muualla. Myös maaseudun monikulttuurisuus lisääntyy: mökkiläiset voivat olla venäläisiä tai norjalaisia, marjanpoimijat thaimaalaisia ja matkailijat ja virkistyskäyttäjät mistä päin maailmaa tahansa. 

Jako maalaisiin ja kaupunkilaisiin on vanhahtava

Valtioneuvoston strategisen tutkimuksen rahoituksen yhtenä ensi vuoden teemana on kaupungistumisen dynamiikka. Siinä tavoitteena on lisätä tietoa kaupungistumisesta ja sen vaikutuksista kaupunkien ja muiden alueiden väliseen vuorovaikutukseen ja alueiden elinvoimaisuuteen.

Ihmisten lisääntyvän liikkuvuuden, monipaikkaisen asumisen ja etätyön suosimisen myötä jaottelu kaupunkilaisiin ja maalaisiin kuulostaa samalla tavalla vanhahtavalta kuin yksioikoinen puhe maaseudun autioitumisesta. Parempi olisi tunnistaa kaikkinainen liikkuvuus ja sen seuraukset.

Moninaisilla liikkujilla ja liikkumisen tavoilla on vaikutusta muun muassa jokamiehen oikeuksiin ja niiden kaupalliseen käyttöön. Usein tämä nähdään ongelmana. Näkymätön väestö kannattaisi  tunnistaa voimavarana, joka voi esimerkiksi avata mahdollisuuksia uudenlaisen liiketoiminnan kehittämiseen maaseudulle.

Seija Tuulentie

Seija Tuulentien blogi on julkaistu Luonnonvarakeskuksen blogissa
Muut Seija Tuulentien blogit

Seija Tuulentie työskentelee vanhempana tutkijana Luonnonvarakeskuksessa Rovaniemellä. Hän on taustaltaan yhteiskuntatieteilijä ja tutkii sen vuoksi sitä, miten ihmiset luontoa ja luonnonvaroja käyttävät, sekä millaisia konflikteja luonnonvarojen käyttöön liittyy. Luontomatkailu on hänelle tärkeää sekä tutkimuksen että vapaa-ajan toimintana. Pohjoiseen ja arktisuuteen liittyvä asiat ovat samoin olennainen osa työtä ja muuta elämää.

Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi