Blogiarkisto

Blogissa maaseutupolitiikan asiantuntijat kirjoittavat ajankohtaisista maaseutupoliittisista aiheista ja tuovat esiin maaseudun näkökulmaa yhteiskunnallisessa keskustelussa pinnalla oleviin asioihin. Blogiin otetaan vastaan aiheeseen sopivia vieraskynäkirjoituksia. Jos haluat tarjota kirjoitusta, ota yhteyttä teemaverkostojen erityisasiantuntijoihin tai Antonia Husbergiin, antonia.husberg(a)mmm.fi.
25.2.2015 12.00

Maaseutu terveyden tuottajaksi?

Jari Lyytimäki

Maaseudulla voidaan tuottaa muutakin kuin ruokaa ja raaka-aineita. Terveyden tuottamisesta saattaa tulla merkittävä elinkeino, ainakin jos uskomme tutkijoita jotka julkaisivat Finlandia-talossa 25.2. ehdotuksen kansalliseksi luonto- ja hyvinvointiohjelmaksi.

Ehdotuksen taustalla on tiukkaa tutkimustietoa ja laaja-alainen yhteenveto ihmisen terveyden ja ekosysteemipalveluiden välisistä suhteista. Uuden kansallisen ohjelman avulla halutaan kohentaa kansanterveyttä ja vähentää sairastamisen aiheuttamia kuluja. Luonto on ehdotuksen keskiössä.

Maaseudulta monenlaista terveyttä

Ehdotus on kiinnostava, sillä maaseudun luonto voi tuottaa terveyttä ja hyvinvointia monilla eri tavoilla. Marjastus, metsästys ja kalastus kohentavat terveyttä sekä ulkoilun että terveellisen ravinnon kautta. Pienimuotoinen metsänhoito ja vaikkapa halonhakkuu käyvät kuntoliikunnasta siinä missä sisätilojen salitreenikin.

Luonnonympäristössä oleskelun on todettu kohentavan ihmisten fyysistä ja psyykkistä terveyttä verrattuna oleskeluun kaupunkiympäristössä.

Luonto hyödyttää terveyttä myös välillisesti. Lääketeollisuuden tarvitsemia yhdisteitä ei löydetä pelkästään tropiikin sademetsistä, vaan myös Suomen luonnosta. Niiden etsiminen ja kaupallistaminen on alkutekijöissään.

Toki maaseutuluonto voi olla myös terveysriskien lähde, vaikkapa varomattomalle sienestäjälle tai liian innokkaalle halkojen hakkaajalle. Kaiken kaikkiaan luonnolle altistumista ja luonnossa touhuamista kannattaisi kuitenkin lisätä. Kansanterveyden tasolla terveyshyödyt kyllä ylittävät haitat.

Pitäisikö arkiluonto kaupallistaa?

Luonnon tarjoamia hyvinvointipalveluita on jo hyödynnetty esimerkiksi matkailussa. Kestävällä tavalla toteutettu luontomatkailu tarjoaa edelleen paljon kaupallistettavissa olevia mahdollisuuksia, hiljaisesta kuutamohiihdosta hyiseen avantouintiin.

Kansanterveyden kannalta oleellisimpia eivät kuitenkaan ole extreme-elämykset, vaan aivan arkinen oleilu luonnossa. Sopiva määrä multaa kynsien alla auttaa erityisesti lasten elimistön immuunijärjestelmää kehittymään normaalilla tavalla.

Arkisia luontoelämyksiä ei aina osata arvostaa. Suomessa luonto on vielä lähellä, emmekä ehkä siksi näe kaikkia sen tarjoamia mahdollisuuksia. Maailman suurkaupungeissa asuville monet suomalaisten itsestäänselvyyksinä ohittamat luontokokemukset voivat olla uppo-outoja.

Kaupungistuminen ja ihmisten vieraantuminen luonnosta tarjoaakin loppujen lopuksi maaseudulle lisääntyviä mahdollisuuksia luonnon terveyshyötyjen kaupallistamiseen. Ehkäpä samalla opimme arvostamaan maaseudun luontoa aivan uudella tavalla?

Argumenta-rahoitteinen hanke

oli vuosina 2013–2015 toteutettu Suomen Kulttuurirahaston rahoittama Argumenta-projekti. Siinä eri alojen tutkijat ja asiantuntijat kokosivat yhteen viimeisimmän tietämyksen ihmisten terveyden ja luonnon tarjoamien ekosysteemipalvelujen välisistä kytkennöistä.

Ehdotus kansalliseksi luonto- ja hyvinvointiohjelmaksi löytyy hankkeen loppuraportista HELDA-arkistosta.

Jari Lyytimäki

Kirjoittaja on vanhempi tutkija Suomen ympäristökeskuksessa. Hän osallistui Ekosysteemipalvelut ja ihmisen terveys -hankkeen projektiryhmään. Hän odottaa mökkeilykauden alkua ja mahdollisuutta päästä kohentamaan kuntoaan innokkaasti halkoja hakkaamalla.

Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi