Blogiarkisto

Blogissa maaseutupolitiikan asiantuntijat kirjoittavat ajankohtaisista maaseutupoliittisista aiheista ja tuovat esiin maaseudun näkökulmaa yhteiskunnallisessa keskustelussa pinnalla oleviin asioihin. Blogiin otetaan vastaan aiheeseen sopivia vieraskynäkirjoituksia. Jos haluat tarjota kirjoitusta, ota yhteyttä teemaverkostojen erityisasiantuntijoihin tai Antonia Husbergiin, antonia.husberg(a)mmm.fi.
3.6.2015 8.00

Maaseutukaan ei pärjää sähköttä

Heli Siirilä

Maaseudulla on enemmän ja pidempiä sähkökatkoja kuin kaupungeissa. Pahimmillaan ilman sähköä on oltu maaseudulla useita vuorokausia. Sähköstä riippuvaisessa yhteiskunnassa tällä on seurauksia, joita ei välttämättä tule ajatelleeksi. On mietittävä keinoja katkojen lyhentämiseen ja vähentämiseen.

Sähkökatkojen kestoon vaikuttavat ihmisten tekemät päätökset

Maaseudun sähkökatkoihin on ainakin kaksi eri syytä: luonnonolosuhteet (esimerkiksi voimistuneet myrskyt) sekä ihmisten ja organisaatioiden tekemät päätökset, joiden perusteella olemassa oleva sähkönjakelu- ja tuotantoverkko on sellainen kuin se on.

Luonnonvoimiin voimme ehkä vaikuttaa ilmastopolitiikalla, mutta sitä en pohdi nyt tässä. Sähkön tuotanto- ja jakeluverkkoon sen sijaan voimme vaikuttaa helpommin.

Maaseudun asukkaiden ja yritysten kannalta oleellisia sähköön liittyviä kysymyksiä ovat muun muassa:

- kuinka lähellä on lähin energiantuotantoyksikkö,

- ovatko sähkölinjat ilmassa, maan alla vai muualla,

- ovatko metsänomistajat ja sähköyhtiöt raivanneet puut pois sähkölinjojen läheisyydestä,

- kuinka lähellä tai kaukana sijaitsevat päivystävät korjausmiehet ja

- ovatko alueen toimijat valmistautuneet yhdessä sähkökatkon aikaiseen selviytymiseen.

Näihin liittyviä päätöksiä tehdään maakunnissa, seutukunnissa, kunnissa, yrityksissä ja kodeissa. Yksittäiset kuntalaiset voivat hankkia omia energialähteitä tai käynnistää keskustelun kunnan oman energiantuotannon tarpeesta tai verkkoyhtiöiden palvelutasosta. Kunnat voivat käynnistää energialaitoksia tai mahdollistaa sujuvat olosuhteet alan yrityksille.  

Uusi hallitusohjelma kulkee maaseudun energiaa kohti

Sipilän hallituksen ohjelmassa mainitaan tavoitteeksi, että

- Suomi on saavuttanut 2020 ilmastotavoitteet jo vaalikauden aikana,

- fossiilista tuontienergiaa on korvattu puhtaalla ja uusiutuvalla kotimaisella energialla, ja

- uusia työpaikkoja on syntynyt cleantech-yritysten kasvun, kestävän luonnonvarojen käytön lisäämisen, maaseudun monialaisen yrittäjyyden ja tehokkaan kiertotalouden myötä ympäristön suojelusta tinkimättä.

Edellä luetellut tavoitteet sopivat erityisesti maaseudulle, koska siellä on uusiutuvan energian potentiaalia yli omien tarpeiden. Jotta uusiutuva energia yleistyy, on teknisen tason, kaupallisen toimintatavan ja poliittisen järjestelmän kehityttävä. Tekniikka kehittyy koko ajan huimaa vauhtia joka puolilla maailmaa ja kaupallisuus sen mukana. Hallitusohjelman myötä on Suomessa saatu vahva kansallisen tason vihreä poliittinen valo paikallisen energian edistämiselle.

Pallo on napattavissa nyt hyppysiin alueilla niin sähkön toimitusvarmuuden, aluetalouden kuin ympäristön nimissä. Inspiraatioksi kannattaa katsoa video ”Ilman sähköjä”, joka kertoo pitkän sähkökatkon vaikutuksista maaseudun ihmisten ja yritysten arkeen.

Heli Siirilä

Kirjoittaja työskentelee Vaasan yliopiston Levón-instituutissa ja toimii erityisasiantuntijana maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän maaseudun maankäyttö ja infrastruktuuri -verkostossa.

Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi