Blogiarkisto

Blogissa maaseutupolitiikan asiantuntijat kirjoittavat ajankohtaisista maaseutupoliittisista aiheista ja tuovat esiin maaseudun näkökulmaa yhteiskunnallisessa keskustelussa pinnalla oleviin asioihin. Blogiin otetaan vastaan aiheeseen sopivia vieraskynäkirjoituksia. Jos haluat tarjota kirjoitusta, ota yhteyttä teemaverkostojen erityisasiantuntijoihin tai Antonia Husbergiin, antonia.husberg(a)mmm.fi.
11.9.2015 7.30

Maaseutukeskus 2040 epätodennäköisenä mahdollisuutena

Jarmo Vauhkonen

Nykyisen seuranta- ja ennakointitiedon perusteella elinvoimainen maaseutukeskus 2040 ei kuulosta kovin todennäköiseltä. Moni maaseutukeskus on jo menettänyt tai menettämässä perinteisen olemassaolon perustansa kunta- ja palvelukeskuksena.
Ilman todellista uusiutumisvalmiutta, uutta profilointia, kestävää tulevaisuuden kehityskuvaa ja missiota – kestävää olemassa olon oikeutusta – tulevaisuus jää helposti vain saattohoidoksi.
Multian taajama oli yksi Suomalainen maaseututaajama 2010-luvulla –hankkeen tutkimuskohteista. Hankkeessa kuvattiin seitsemän kirkonkylän ja niiden kulttuuriympäristöjen muutosta viimeisen kolmenkymmenen vuoden ajalta. Kuva: Suomen ilmakuva Oy.

Pysyvän keskeneräisyyden tila maaseututaajamien kehityksen esteenä

Keväällä 2015 julkaistussa Suomalainen maaseututaajama 2010-luvulla –tutkimuksessa (SuoMa/MMM) maaseututaajamien viime vuosikymmenien kehitystä kuvataan seuraavasti:

Yhden sukupolven aikana, jatkuvaan kasvuun varautumisen lopputuloksena, maaseututaajamiin on muodostunut ”pysyvän keskeneräisyyden tila (paradoksi)”. Sen keskiössä on toisaalta kaupunkisuunnittelun ja kaavoituksen keinoin luodun rakennetun ympäristön keskeneräisyys, vajaakäyttöisyys ja ylimitoitus, sekä toisaalta kehitysnäkymien ja tulevaisuuden epäselvyys.

Suomalainen maaseututaajama 2010-luvulla -tutkimustulosten mukainen pysyvän keskeneräisyyden tila ja siihen liittyvät erilaiset ”jumit” ovat maaseututaajamien luovan uusiutumisen, sopeuttavan kehityksen ja uuden kasvun todellisia esteitä.

Maaseutukeskusten kehittämistä tarvitaan enemmän kuin koskaan

Nykyisessä toimintaympäristön ISOSSA murroksessa, jota on verrattu teollistumiseen, myös keskusten elinvoimaisuuden turvaamisesta on muodostumassa yhä laajempi ja kokonaisvaltaisempi aluekehitys- ja edunvalvontakysymys.

Maaseutukeskusten uusiutumisen tueksi tarvitaan valtakunnan tason viestintää, maaseutukeskusten merkityksen tunnustamista, kasvojen pesua ja arvostusta, sekä sektorirajat ylittävää yhteistyötä kaikilla tasoilla. Lisäksi tarvitaan uusia toimintamalleja, kuten sosial planning/yhteisömuotolu, benchmarking-pilotteja ja esimerkkejä, sekä jatkuvuutta kertahankkeiden tilalle pitkäjänteisen uusiutumisprosessin mahdollistamiseksi.

On syytä arvioida myös lainsäädännön kehittämistarpeita ja erilaisia elinkeino- ja maankäyttöpoliittisia tukitoimia, jotta uudet ideat, investoinnit, uusiokäyttö ja rakentaminen olisivat nykyistä helpompia ja houkuttelevampia myös maaseutukeskuksille. Tilaa uusiutumiselle maaseutukeskuksiin!

Maakuntaliitolla on tärkeä rooli oman alueensa kehittäjänä ja yhteistyöjohtajana. Maakuntaliittojen ja Elävät kaupunkikeskustat ry:n  vuosina 2014-2016 toteuttama Pienten keskusten kehittämiskampanja Pike  tarjoaa maaseutukeskusten kehittämiselle valtakunnalliset puitteet.

Pike-kampanjan tavoitteena on avustaa Pike-kohteita ja niiden oma todellinen kehitystyö kestävälle perustalle osaksi kunnan pitkäjänteistä ja päämäärätietoista kehitystyötä. Piken tarkoitus on palauttaa asukkaiden, yrittäjien ja päättäjien usko omaan tekemiseen ja oman ”cityn” tulevaisuuteen. Loppu on kunkin kunnan, asukkaiden, yrittäjien ja muiden toimijoiden tehtävä.

Tukea ja edunvalvontaa yli sektorirajojen

Elinvoimainen maaseutukeskus 2040 on mahdollinen, mutta tulevaisuudenuskoa, uskoa investointeihin, uuteen kasvuun ja kehitykseen tarvitaan myös nykyisessä murroksessa. Maaseutukeskusten elinvoimaisuus ja luova uusiutuminen tarvitsevat tukea ja edunvalvontaa yli sektorirajojen nyt enemmän kuin koskaan.

Jarmo Vauhkonen

Kesäkuussa päätökseensä tuli Suomalainen maaseututaajama 2010 – luvulla - tutkimushanke, jossa tarkasteltiin maaseututaajamien muutoksia viimeisen kolmenkymmenen vuoden ajalta. Hankkeen loppuseminaarissa vierailijapuheenvuoron pitänyt aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen Etelä-Savon liitosta ottaa kantaa maaseutukeskusten tulevaisuudennäkymiin.


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi