Blogiarkisto

Blogissa maaseutupolitiikan asiantuntijat kirjoittavat ajankohtaisista maaseutupoliittisista aiheista ja tuovat esiin maaseudun näkökulmaa yhteiskunnallisessa keskustelussa pinnalla oleviin asioihin. Blogiin otetaan vastaan aiheeseen sopivia vieraskynäkirjoituksia. Jos haluat tarjota kirjoitusta, ota yhteyttä teemaverkostojen erityisasiantuntijoihin tai Antonia Husbergiin, antonia.husberg(a)mmm.fi.
2.5.2016 8.00

Maaseutupolitiikan neuvosto korostamaan maaseudun arvoa

Kimmo Tiilikainen

Suurimpana tehtävänä neuvostolla on etsiä ratkaisuja ja keinoja maaseutua ja koko Suomea koskeviin kysymyksiin.
(Kuva: Sakari Piippo. Käyttöoikeudet: VNK).

Suomalainen maaseutu määritellään kolmeen erilaiseen luokkaan. On kaupunkien läheistä maaseutua, ydinmaaseutua sekä harvaan asuttua maaseutua. Alueet ovat osittain erilaisia, mutta haasteet ovat yhteisiä.

Kaupungistumisen rinnalla kulkee toinen virtaus

Maaseutu on ollut viime vuosikymmenet muutosten tilassa. Toimintaa maaseudulta kuitenkin yhä löytyy. Maatalouden investoinnit, yleiset kehittämis- ja yrityshankkeet ovat pitäneet liikettä yllä. Kaupungistumisen rinnalla kulkee toinen virtaus, monet löytävät rauhallisemman ja luonnonläheisemmän elämän maaseudulta.

Maaseutupolitiikka ja maaseudun kehittäminen palautettiin työ- ja elinkeinoministeriöstä takaisin maa- ja metsätalousministeriöön tämän hallituskauden alussa. Maaseutupolitiikan merkitys on tunnustettu ja sen vuoksi on perustettu koko maaseutua koskevia kysymyksiä johtava maaseutupolitiikan neuvosto. Tämä neuvosto kokoontui maanantaina 2. päivänä toukokuuta ensimmäistä kertaa.

Maaseutuvaikutukset esille

Maaseutupolitiikan neuvoston tehtävinä on yhdessä laajan yhteistyöverkoston kanssa toteuttaa kansallista maaseutupolitiikkaa. Tämä tarkoittaa mm. päättäjien tukemista tärkeissä maaseutupoliittisissa kysymyksissä sekä hallituksen maaseutupoliittisten linjausten valmistelua ja toteuttamista hallituksen apuna.

Neuvoston toiminnan tarkoituksena on vaikuttaa maaseutuvaikutusten huomioon ottamiseen kaikilla sektoreilla lakeja ja poliittisia uudistuksia tehdessä. Esimerkiksi nyt Sote-ratkaisua valmisteltaessa on tarpeen pohtia, miten tämä vaikuttaa maaseudun asukkaiden palveluihin.

Jäseniä maaseutupolitiikan neuvostossa on yhteensä 35. Yhteen on koottu kaikki tasot; paikalliset, alueelliset ja kansalliset toimijat. Jäsenet ovat eri järjestöjen, virastojen sekä ministeriöiden väkeä. Neuvoston puheenjohtajana toimin minä.

Ratkaisuja ja keinoja koko Suomea koskeviin kysymyksiin

Suurimpana tehtävänä neuvostolla on etsiä ratkaisuja ja keinoja maaseutua ja koko Suomea koskeviin kysymyksiin: Miten ratkaisemme yhteydet maantieteellisesti sekä digitaalisesti. Miten pystymme nyt ja tulevaisuudessa hyödyntämään eri maaseutualueiden aineellisia ja aineettomia voimavaroja.

Vastauksia löydetään varmasti, sillä maaseudulla uudet asiat syntyvät luonnostaan. Luonto tuottaa fyysisiä ja henkisiä varoja, joita voi myös kaupallistaa. Myös biotalouden uusi kasvu lähtee maaseudulta.


Kimmo Tiilikainen

Kirjoittaja on maatalous- ja ympäristöministeri ja toimii Maaseutupolitiikan neuvoston MANEn puheenjohtajana.

 


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi