Blogiarkisto

Blogissa maaseutupolitiikan asiantuntijat kirjoittavat ajankohtaisista maaseutupoliittisista aiheista ja tuovat esiin maaseudun näkökulmaa yhteiskunnallisessa keskustelussa pinnalla oleviin asioihin. Blogiin otetaan vastaan aiheeseen sopivia vieraskynäkirjoituksia. Jos haluat tarjota kirjoitusta, ota yhteyttä teemaverkostojen erityisasiantuntijoihin tai Antonia Husbergiin, antonia.husberg(a)mmm.fi.
6.10.2016 11.00

Maaseutuvaikutusten arviointia – lähtökohtia ja johtopäätöksiä

Kaisu Tuomi

Raahen seudulla aloite maaseutuvaikutusten arvioinnin (MVA) tekemisestä syntyi kuntarakenneselvityksen kylkiäisenä. Muuten asiaan ei todennäköisesti olisi tartuttu ja monin tavoin ymmärrystä lisäävä ja silmiä avaava prosessi olisi jäänyt tekemättä.

Alkuasetelmat

Raahen seutu on Raahen kaupungin sekä Siikajoen ja Pyhäjoen kuntien ja 35000 asukkaan kompakti kokonaisuus. Seudullisen yhteistyön asetelma on ollut luontojaan kaupunki ja kaksi maaseutukuntaa asiaa sen enempää analysoimatta. Myöskään yhteisten hankkeiden tai päätösten vaikutuksia nimenomaisesti maaseutuun ei ole pohdittu, vaan on luotettu, että kehityksen arvonlisästä saavat myös maaseutukunnat osuutensa. 

Lupautuessani selvityksen laatijaksi en osannut arvata, miten työläs nopealla aikataululla laadittava työ oli ja toisaalta miten mielenkiintoisia näkymiä se avasi tuttuun toimintaympäristömaisemaamme: kaupunkia onkin vain kolmannes suuremman osan ihmisistä asuessa maaseudulla tai maaseutumaisesti.  Kuntarakenneselvityksen yhteydessä löydös oli merkityksellinen mahdollisen uuden kunnan rakentamisessa, jossa yhtenä lähtökohtana ja samalla tavoitteena oli alueen ihmisten hyvä ja sujuva arki. Silloin korostuu järkevä yhdyskuntarakenne ja julkisten palveluiden sijoittaminen alueelle.

Maaseudulla asuville MVA voisi olla omiaan hälventämään keskittämisestä aiheutuvia pelkoja ja se voisi puolustaa näkemystä maaseudun elinvoiman säilymisen realistisuudesta.  Mutta ei MVA:n lähtökohta ollut vain ohjelman- tai tahdonjulistus: sille luotiin ihmisille tärkeät konkreettiset elementit sekä vaikuttamisjärjestelmä Kuntalaiset keskiössä – ohjelman avulla. Jälkeenpäin ajatellen odotukset olivat optimistisia uudenlaisen toimintapolitiikan syntymisestä, olihan MVA:n avulla saatu näyttöä, että maaseudulla ja haja-alueilla on paikkansa kaupungistumisen rinnalla.

Mitä jäi jäljelle

Kummalliselta ehkä tuntuu, että maaseutuvaikutusten arviointia tehdään maaseutukunnissa. Kummallista se onkin, milloin suunnittelun, päätöksenteon ja resurssienjaon pitäisi ilmiselvästi ruokkia ihmisten tasapuolista kohtelua ja alueen tasapainoista kehittämistä: silloin teemme maaseutuvaikutuksia, emme vain arvioi niitä. MVA onkin tiukasti sidoksissa kulloiseenkin kontekstiin, jolloin sen ilmeneminen ja siitä seuraavat politiikat on räätälöitävä alueen tarpeisiin. Perusfilosofiana saa kuitenkin mielestäni olla tuo edellä mainitsemani maaseudun olemassaolon oikeutus, jota erityisesti alueen keskuskaupungin soisi  korostavan.

Arviointia ei tehdä sen itsensä vuoksi. MVA ole aanelonen, johon miinukset ja plussat ruksataan valitun kriteerin kohdalle. MVA on prosessi ja sellaisena vaatii aikaa ja monen ihmisen yhteisen pohtimisen. Vaikka omalla alueellamme ei suurta muutosta syntynytkään, olen ollut iloinen aina kun joku muistaa MVA:n  näkyväksi tekemät lähtökohtamme ja perusominaisuutemme, ihmisten sijoittumisen kautta syntyneen yhdyskuntarakenteen, maaseudun.  Jokin punainen lanka jäi siis meilläkin elämään.  Asioiden tiedostamisesta on hyvä alku.

Kaisu Tuomi

Siikajoki. Tehtävieni yhteinen nimittäjä on maaseutu: toimintaympäristönä, LEADER –toiminnanjohtajana, maaseutupolitiikan verkoston jäsenenä, kunnanjohtajana. Jonkin aikaa olin jopa maaseutuministeri, kun seutukunnan kunnanjohtajille määriteltiin erityisvastuualueet. Olen kaupungissa syntynyt mutta maaseutuun kiinnittynyt ja siinä elämäntehtäväni tehnyt, vuodenvaihteen jälkeen eläkkeelle siirtyen.  


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi