Blogiarkisto

Blogissa maaseutupolitiikan asiantuntijat kirjoittavat ajankohtaisista maaseutupoliittisista aiheista ja tuovat esiin maaseudun näkökulmaa yhteiskunnallisessa keskustelussa pinnalla oleviin asioihin. Blogiin otetaan vastaan aiheeseen sopivia vieraskynäkirjoituksia. Jos haluat tarjota kirjoitusta, ota yhteyttä teemaverkostojen erityisasiantuntijoihin tai Antonia Husbergiin, antonia.husberg(a)mmm.fi.
25.2.2016 10.30

Mahtuvatko maaseudun vekarat yhteiskunnan oikeusturvan alaisuuteen?

Suvi Pesonen

Puhutaan ja kirjoitetaan lähi- sekä hyvinvointipalveluista, lähidemokratiasta, palvelulupauksesta sekä asiakaslähtöisistä palveluista, joita tuotetaan eri hallintorajat ylittäen.  Puhutaan myös kustannustehokkaista palveluista, kokeilukulttuurista ja peruskoulun täydellisestä murroksesta. Mitä tämä tarkoittaa maaseudun vekaroille?

Ministeri Tiilikainen on todennut, että Suomen etu on mahdollisimman tasapainonen aluekehitys, jossa tunnistetaan koko Suomen mahdollisuudet. Maaseudun yrittäjyyttä edistävä kampanja alkoi tammikuussa 2016 tilaisuudella, jossa Tiilikaisen viesti oli vahva: Potentiaalia on, kun vain löytyy rohkeutta. Sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Tuomo Puumala korostaa sivistykseen ja koulutukseen panostamista juuri nyt, kun taloudellinen kasvu on jähmeää.

Paljon tärkeitä asioita maaseutuasujille, mutta kuinka maaseutu vahvuuksineen ja haasteineen todella sopii hallituksen luotsaamiin kärkihankkeisiin?

Lapsiperheiden tärkein lähipalvelu taipuu eri-ikäisten palvelupisteeksi

Maaseudun lapsiperheille tärkein peruspalvelu on koulu. Valitettavan moni kylä on menettänyt lähipalvelunsa vailla perusteellista näyttöä koulun lakkautuksen tarpeellisuudesta ja sen tuomista säästöistä. Viimeisen 25 vuoden aikana Suomen peruskouluista on lakkautettu puolet. Keskittäminen on tuonut maaseudulle palveluaukkoja, joiden on todettu rikkovan maaseutuasujien perusoikeuksia.

Kouluverkko on osa palveluverkkoa, jonka kehittäminen on välttämätöntä. Kumppanuudella tuotettavat palvelut voivat olla kustannustehokkaita, mikä on koko kunnan etu. Koulu taipuu eri-ikäisiä ihmisiä hyödyttäväksi palvelupisteeksi, jonka palveluita voidaan tuottaa kumppanuudella.

Lähivuosina ikääntyvien määrä kasvaa huomattavasti. Vaikutukset tulisi huomioida myös kouluverkon suunittelussa. Erityisesti maaseudulla ihmisten palveluita tulisi kehittää yli hallintorajojen. Tästä on paljon tietoa, mutta miksi siihen siirtyminen on silti niin haasteellista, vaivalloista ja hidasta?

Kuntien kouluverkkoa koskevat päätökset ja niihin johtavan valmistelutyön tulee noudattaa YK:n ihmisoikeussopimusta. Valtion tulee seistä lastenoikeuksien tukijana eikä paeta kuntien autonomian taakse vastuutaan. Monessa kunnassa kouluverkkopäätöksenteko kuvastaa toimintakulttuuria, joka ei luo uskoa kansalaisvaikuttamiseen.

Sote-uudistuksen jälkeen kunnat tarvitsevat kumppanuutta enemmän kuin koskaan

Sote-uudistuksen jälkeen kuntien tehtäväksi jää edelleen mm. varhaiskasvatus, koulu sekä ennaltaehkäisevien ja hyvinvointia tukevien eri-ikäisten palveluiden järjestäminen. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmassa lasten tulee olla keskiössä päätöksenteossa. Muutosohjelma käynnistää kuntakokeiluita, joista toivotaan löytyvän pysyviä toimintamalleja.

Kunnilla on nyt mahdollisuus olla mukana kehittämässä eri-ikäisten ihmisten palveluita yhteistyössä yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa. Liitetään siihen maaseudun yrittäjyyttä tukeva kampanja niin lopputulos ei voi olla kun hyvä!

En liioittele, jos sanon, että maaseudun lasten ja vanhempien oikeuksien takana ei seiso oikeasti ketään. Epäkohdista tulee voida ja uskaltaa puhua, muuten ei tapahdu muutosta. Vaihtoehdon tarjoaminen on rakentavampaa kuin vaatiminen, mutta myös mahdollisuuden antaminen kuin niiden jyrääminen.

Suvi Pesonen
Kirjoittaja on Suomen lähikoulut yhdistyksen tuore puheenjohtaja Kanta-Hämeen Vähikkälästä, joka uskoo muutokseen, sydämellä ja yhteistyöllä tehtyyn työhön.  Asuu maaseudulla ja on kuuden lapsen äiti.


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi