Blogiarkisto

Blogissa maaseutupolitiikan asiantuntijat kirjoittavat ajankohtaisista maaseutupoliittisista aiheista ja tuovat esiin maaseudun näkökulmaa yhteiskunnallisessa keskustelussa pinnalla oleviin asioihin. Blogiin otetaan vastaan aiheeseen sopivia vieraskynäkirjoituksia. Jos haluat tarjota kirjoitusta, ota yhteyttä teemaverkostojen erityisasiantuntijoihin tai Antonia Husbergiin, antonia.husberg(a)mmm.fi.
19.8.2016 12.00

Mikä tekee maaseutumaisemasta arvokkaan?

Jari Lyytimäki

Mikä on heinänkorren oikea hinta? Tällaistakin päädyin kesälomalla pohtimaan, kun vietin aikaa mökillä heinäpellon äärellä. Heinäpellon omistaja osasi antaa kysymykseen napakan vastauksen: Pellolla olleen heinän arvo oli nolla, koska omat ladot olivat täynnä eikä ostajaa ylimääräiselle heinälle löytynyt.

Näin yksiselitteinen vastaus ei minua tyydyttänyt. Itselleni heinäpellolla on jokin arvo, koska nurmipellot ovat olennainen osa mökkimaisemaani. Viljellyt pellot kerta kaikkiaan kuuluvat vihreään maaseutuidylliini.

Maisema-arvoille ei ole kauppapaikkaa, joten mökkiläiselle kaunis maisema on ilmaishyödyke. Minunkaan ei tarvitse maksaa viljelijälle maisemankatselumaksua. Enkä oikein edes osaa arvioida, montako euroa voisin olla valmis maksamaan kauniin maiseman säilymisestä tai rumentumisen ehkäisemisestä.

Maisemalle ei ole vielä markkinahintaa

Arvon määrittely vaikeutuu entisestään, jos huomioidaan myös muiden ihmisten mieltymykset. Allergioista kärsivät saattaisivat olla halukkaita maksamaan siitä, että saisivat heinät kokonaan pois näkymistään. Toivonpa tosiaan, ettei kukaan ala järjestämään tarjouskilpailua minun ja allergikkojen välille. Maat omistava viljelijä tosin voisi tästä kilpailusta hyötyä, joten ehkäpä tällaiseenkin arvonmäärittelyyn joskus päädytään.

Entä pitäisikö heinäpellon hintaan ottaa mukaan myös kasvillisuuden ilmakehästä sitoman hiilen arvo tai pellolta vesistöön pääsevien rehevöittävien ravinteiden aiheuttamat haitat? Nämä kysymykset ovat jo nousseet esiin vakavasti otettavassa ympäristötutkimuksessa ja ympäristöpoliittisessa keskustelussa.

Uudet käyttömuodot tuovat yllätyksiä

Tällä erää lopullisen totuuden heinänkorren hinnasta määritteli mökkimaisemissa ulkoillut kissamme. Kesäloman loppupäivinä kissa heittäytyi huonovointiseksi. Parin päivän oksentelun jälkeen se oli kiikutettava kiireesti eläinlääkärille.

Huonovointisuuden syyksi selvisi kissan nenänieluun juuttunut heinänkorsi. Kissan jalostamana yhden heinänkorren hinnaksi tuli lopulta noin 250 euroa. Tällä summalla taitaisi hyvinkin saada sata pikkupaalia hyvälaatuista kuivaheinää. Itse olin kuitenkin korren hintaan tyytyväinen, koska kissa elää edelleen.

Harmittamaan jäi vain se, etten älynnyt pyytää kortta itselleni. Sen olisi voinut kehystää tauluksi mökin seinälle. Siinäpä se olisi muistuttanut, että vaikka heinän hinta perinteisessä maataloudessa kävisi heikoksi, voi uusia arvoja löytyä yllättävistäkin paikoista.

Jari Lyytimäki

Kirjoittaja on vanhempi tutkija Suomen ympäristökeskuksessa. Hän osallistuu MANEn ekosysteemipalvelut-verkoston toimintaan.

Kuvan timotej (Phleum pratense) ei liity kirjoituksessa mainittuun tapaukseen.


 


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi