Blogiarkisto

Blogissa maaseutupolitiikan asiantuntijat kirjoittavat ajankohtaisista maaseutupoliittisista aiheista ja tuovat esiin maaseudun näkökulmaa yhteiskunnallisessa keskustelussa pinnalla oleviin asioihin. Blogiin otetaan vastaan aiheeseen sopivia vieraskynäkirjoituksia. Jos haluat tarjota kirjoitusta, ota yhteyttä teemaverkostojen erityisasiantuntijoihin tai Antonia Husbergiin, antonia.husberg(a)mmm.fi.
8.8.2016 12.00

Mitä lähidemokratia voisi olla?

Ilpo Mikonmäki

Asiantuntijat ovat kehittäneet erilaisia lähidemokratian toteutusmalleja ja kokeiluja on jo tehty ympäri Suomea. Kohtuullinen yksimielisyys vallitsee, että suurin osa malleista on todellisen päätösvallan suhteen lähinnä näennäisiä toteutuksia. Ratkaiseeko ongelman budjettivalta, osallistavien menetelmien kehittäminen vai keskustelevan demokratian lisääminen?

Monimuotoinen käsite

Lähidemokratiaa käytetään kuvaamaan mitä erilaisimpia toiminnan tapoja. Mitä lähellä demokratia lopulta on? Paikallisuus ja läheisyys luovat lämmintä tunnelmaa, vaikka paikallisten rooliksi tulisi lopulta toteuttaa EU tasolla kehiteltyä maaseutupolitiikkaa. On totta, että läheinen kuulostaa mukavammalta kuin etäinen. Lähidemokratiaa kehittäessä ei ole syytä hävittää sitä työtä, joka kuntatasolla on jo tehty, esimerkiksi sukupuolisen syrjinnän estämiseksi.

Pro gradu -työssäni tutkimissani maaseutupolitiikkaan liittyvissä julkaisuissa maaseudun asukkaat näyttäytyvät useasti yhtenä ryhmänä, vailla eroa varallisuudessa, sosiaalisessa asemassa tai intresseissään. Todellisuudessa nämä erot kuitenkin ovat läsnä inhimillisessä toiminnassa ja ne ovat syytä ottaa huomioon erilaisia toiminnan malleja kehiteltäessä.

Alueellisella kehittämistyöllä on paikkansa, mutta tuleeko sen kuulua lähidemokratiayksiköiden päätehtäviin? Lähidemokratialla ei ole mielekästä olla pelkästään kehittämistyön roolia. Demokratiassa on kyse myös siitä, että kansalaisilla on mahdollisuus olla eri mieltä ja kritisoida kunnallisella, alueellisella tai kansallisella tasolla tehtyä politiikkaa. Toimia siis kunta- tai aluetason vahtikoirana edustuksellisille instituutioille. Lähidemokratia ei voi olla vain ongelmanratkaisua, vaan myös ongelmien esiin nostamista.

Lähidemokratian mahdollisuudet

Luomalla lähidemokratialle pysyviä rakenteita ja avoimia julkisia tiloja keskustelulle, se voi epäilemättä parantaa päätöksentekoa ja kasvattaa hyviä kansalaisia. Siksi sen tulisi pyrkiä lisäämään julkista keskustelua ilman liian tiukkoja ennalta asetettuja raameja tai kehittämistyöhön sidottuja tavoitteita. Samalla kun uusia toiminnan muotoja kehitetään kuntiin, on syytä pitää mielessä, mikä niiden rooli on suhteessa jo olemassa oleviin instituutioihin. Täydentävätkö ne kunnan edustuksellisia instituutioita vai toimivatko ne vastavoimana edustuksellisille rakenteille?

Vapaaehtoisuuteen perustuvassa toiminnassa toiminnan tulisi olla vapaaehtoisuuteen pohjautuvaa. Kun rakenteellisia muutoksia tehdään, määritellään samalla eri toimijoiden vastuualueita. Nämä muutokset perustuvat aina erilaisiin ideologioihin ja arvoasetelmiin. Maaseutupolitiikassa tapahtuvat uudistukset eivät välttämättä vastaa mielikuvaa vallankumouksista, mutta ne muuttavat yhteiskuntaa sen suhteen, ketkä kantavat vastuun esimerkiksi alueellisen eriarvoistumisen ehkäisemisestä. On aina hyvä pitää mielessä mitä kehitetään ja miksi. Usein kehittämisen kohteet sijaitsevat muualla kuin taloudellisen kehittämisen alueella, vaikka välillä siltä näyttäisikin.

Ilpo Mikonmäki

Kirjoittaja on demokratiasta ja maaseutupolitiikasta kiinnostunut sosiologi, joka työskentelee kolmannella sektorilla terveyden edistämisen parissa.  

 

 


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi