Blogiarkisto

Blogissa maaseutupolitiikan asiantuntijat kirjoittavat ajankohtaisista maaseutupoliittisista aiheista ja tuovat esiin maaseudun näkökulmaa yhteiskunnallisessa keskustelussa pinnalla oleviin asioihin. Blogiin otetaan vastaan aiheeseen sopivia vieraskynäkirjoituksia. Jos haluat tarjota kirjoitusta, ota yhteyttä teemaverkostojen erityisasiantuntijoihin tai Antonia Husbergiin, antonia.husberg(a)mmm.fi.
22.6.2016 8.00

Mökkeilystä monenlaista hyvää maaseudulle

Kati Pitkänen ja Heli Siirilä

Juhannusviikolla monen suomalaisten tie vie mökille. Sinne ei matkata vain juhannuksena, vaan mökkeily on vakiintunut entistä merkittävämmäksi osaksi maaseudun ympärivuotista elämää. Tämä tieto paljastuu vastikään ilmestyneessä Saaristoasiain neuvottelukunnan mökkibarometrissa, joka on järjestyksessään kolmas ja kansainvälisestikin harvinainen tietopaketti mökkeilystä.

Yli puoli miljoonaa mökkiä, käyttöaste kasvussa

Vuoden 2015 lopussa Suomessa oli virallisten tilastojen mukaan 501 600 kesämökkiä. Lisäksi arvioidaan olevan noin 100 000 mökkeilyyn käytettävää vakituista asuntoa. Joka viidennessä suomalaisessa kunnassa on enemmän mökkejä kuin asuttuja asuntoja. Nämä ovat huikeita ja maailmankin mittakaavassa ainutlaatuisia lukuja. 

Maaseudun kannalta vielä kiinnostavampaa on kuitenkin se, että mökeillä vietetään yhä enemmän aikaa ympäri vuoden. Mökin omistajien mökkeilytottumuksia ja -näkemyksiä mittaavan mökkibarometrin mukaan mökkejä käytettiin keskimäärin 79 vuorokautta viime vuoden aikana, kun vastaava luku vuosina 2003 ja 2008 oli neljä vuorokautta vähemmän eli 75. 

Käyttöaste on kasvanut erityisesti kevät-, kesä- ja talvikuukausina samanaikaisesti mökkien varustetason paranemisen kanssa. Myös etätyön tekeminen mökiltä käsin on lisääntynyt ja ansiotöitä tehdään jo joka kymmenennessä mökissä.

Mökkeilyyn liittyvä rahankäyttö kasvussa

Kuluneen vuoden aikana on usein uutisoitu huolestuneena mökkien tontti- ja kiinteistökaupan hiipumisesta. Myös uusia mökkejä valmistuu vuosittain aiempaa vähemmän. Tälle vastapainoksi mökkeihin liittyvä rahankäyttö ja sitä myöten kansantaloudellinen merkitys on kuitenkin kasvussa. Kun 2000-luvun alussa mökkeilyyn arvioitiin käytettävän vuosittain reilut 3 mrd euroa ja vuonna 2008 noin 4,5 mrd, niin uusimman mökkibarometrin mukaan luku oli jo 6,2 mrd euroa. Kasvua on kiinteistökauppoja lukuun ottamatta tapahtunut niin kulutustavaroiden, palveluiden, käyttömaksujen, matkojen ja rakentamisen ja korjauksen osalta. 

Mökkeilyyn liittyvän kulutuksen suorat ja välilliset työllisyysvaikutukset ovat noin 60 000 työpaikkaa. Vaikka kaikki mökkeilyyn kulutettu raha ei jääkään maaseutualueille, tuo mökkeily maaseudulle merkittäviä rahavirtoja erityisesti päivittäistavaroiden ja palveluostojen kautta. Mökkibarometrin mukaan esimerkiksi noin puolet mökinomistajakotitalouksista on kiinnostunut ostamaan korjaus- ja rakennustöitä ja lumenaurauspalveluja seuraavien 12 kuukauden aikana. Osataanko maaseudulla vastata kasvavaan mökkipalveluiden ja -tavaroiden kysyntään?

Kaksoiskuntalaisuus jakaa mielipiteitä 

Noin 8 prosenttia mökkibarometrin vastaajista piti mahdollisena muuttoa mökille. Tämä on yli 30 000 mökkitaloutta, eli kysymys on isosta ihmismäärästä, mutta ei ehkä niin suuresta kuin aiemmin on toivottu. Suomen ympäristökeskuksen laskelmien mukaan kesämökkejä siirtyy vakituiseen käyttöön vuosittain noin 400-600 kpl. Tämä tarkoittaa sitä, että vakituisen muuton sijaan ihmiset haluavat joustavasti yhdistellä erilaisten asuinpaikkojen parhaita puolia ja elää monipaikkaista elämää sekä maalla että kaupungissa.

Kaksoiskuntalaisuuden toteuttamista Suomessa kannatti 39 prosenttia vastaajista, ja lähes yhtä suuri osa ei osannut muodostaa kantaansa. Ajatusta vastusti neljännes vastaajista. Kannatus oli suurinta mökillä eniten aikaansa viettävien joukossa. 

Miten näiden innokkaiden mökkeilijöiden ja monipaikkaista elämää viettävien asukkaiden tarpeet saadaan jatkossa huomioitua? Kaksoiskuntalaismallissa osa mökkiläisen veroista maksettaisiin kotikunnan sijaan mökkipaikkakunnalle ja asukas olisi selkeämmin oikeutettu mökkikunnan julkisiin palveluihin ja osallistumiseen. Monessa kunnassa jo nyt käytössä olevassa mökkiläistoimikuntamallissa vapaa-ajan asukkaat saavat äänensä kuntapäättäjien kuuluviin toimikunnan kautta, mutta se ei muuta mökkiläisten oikeuksia käyttää palveluita. 

Oli malli mikä hyvänsä, niin kauan kuin monipaikkaista elämää viettävää väestönosaa ei huomioida, antavat viralliset väestötilastot varsin harhaanjohtavan kuvan suomalaisen maaseudun ja maaseutukuntien todellisuudesta.

Kati Pitkänen ja Heli Siirilä

Kirjoittajat työskentelevät Maaseutupolitiikan neuvoston ekosysteemipalvelut-verkostossa ja maaseudun maankäyttö ja infrastruktuuri verkostossa.


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi