Blogiarkisto

Blogissa maaseutupolitiikan asiantuntijat kirjoittavat ajankohtaisista maaseutupoliittisista aiheista ja tuovat esiin maaseudun näkökulmaa yhteiskunnallisessa keskustelussa pinnalla oleviin asioihin. Blogiin otetaan vastaan aiheeseen sopivia vieraskynäkirjoituksia. Jos haluat tarjota kirjoitusta, ota yhteyttä teemaverkostojen erityisasiantuntijoihin tai Antonia Husbergiin, antonia.husberg(a)mmm.fi.
22.6.2015 8.00

Mökkien maaseutu – mahdollisuuksia ja haasteita

Mia Vepsäläinen, Anna Strandell ja Kati Pitkänen

Samaan aikaan kun väestökato harventaa maaseudun vakituista asutusta, vapaa-ajan asuntojen määrä jatkaa kasvuaan. Joka viidennessä kunnassa vapaa-ajan asuntoja on jo enemmän kuin vakituisia asuntoja. Puolen miljoonan mökin raja poksahti rikki virallisesti viime vuonna.

Kuten Manu Rantanen 12.6. ilmestyneessä blogissaan kirjoitti, vapaa-ajan asukkaat tulisi nähdä nykyistä laajemmin maaseudun mahdollisuutena.

Kunnille enemmän hyötyä kuin haittaa

Vapaa-ajan asumisen suunnittelu ja hallinta on pitkälle kuntien vastuulla. Tutkimme kuntien maankäytön suunnittelun ja elinkeinotoimen viranhaltijoiden näkemyksiä vapaa-ajan asumisen merkityksestä ja hallinnasta kesällä 2014 kaikkiin suomalaisiin kuntiin lähetetyllä kyselyllä. Saimme vastauksen 74 prosentista kuntia, mikä kertoo vapaa-ajan asumisen kiinnostavan kuntakenttää.

Kunnissa vapaa-ajan asumiseen suhtaudutaan pääosin myönteisesti ja siitä koetaan olevan enemmän hyötyä kuin haittaa. Vapaa-ajan asumista pidetään merkittävänä etenkin kuntatalouden ja paikallisten elinkeinojen kannalta. Se myös säilyttää paikallisia palveluita ja infrastruktuuria.

Vapaa-ajan asumisen suurimpana haittana pidetään rantarakentamista ja rantojen sulkeutumista, mikä rajoittaa rantojen yleistä virkistyskäyttöä ja vaikuttaa luonnonarvoihin ja maisemiin. Myös haja-asutuksen kuntataloudelle aiheuttamat kustannukset, kuten jätehuollon järjestäminen ja tieverkon ylläpito, koetaan jossain määrin ongelmaksi.

Suurin osa kunnista haluaisi lisätä vapaa-ajan asumista alueellaan. Kiinnostuneita ollaan erityisesti lapsiperheistä ja ulkopaikkakuntalaisista, jotka todennäköisesti toisivat enemmän tuloja kuntaan.

Vapaa-ajan asumisen muutos haasteena

Vapaa-ajan asumisen merkitystä maaseudulla lisää se, ettei se ole enää pelkästään perinteistä kesämökkeilyä. Sitä mukaa kuin mökkien varustelutaso on noussut, vapaa-ajan asunnoista on tullut yhä enemmän ympäri vuoden käytettäviä kakkosasuntoja, ja asuminen on muuttunut monipaikkaiseksi. On selvää, että nykyiset asumisen tilastot, joissa oletetaan, että ihmisellä on vain yksi asuinpaikka, eivät enää anna kattavaa kuvaa väestön jakautumisesta eri puolilla Suomea ja sen vaikutuksista kuntien talouteen, suunnitteluun ja palveluiden järjestämiseen.

Nykyiset suunnittelu- ja sääntelytyökalut perustuvat pitkälti vakituisen asumisen ja vapaa-ajan asumisen erotteluun. Käytännössä erottelu on yhä vaikeampaa. Vaikka kaavamääräyksillä voitaisiin rajoittaa rakentamista, on mahdotonta säädellä tai seurata, missä ihmiset lopulta viettävät aikaansa. Vapaa-ajan asumisen suunnittelussa painopiste on toistaiseksi ollut rantarakentamisessa.

Vapaa-ajan asumisen muuttuessa, suunnittelun avuksi kuntiin tarvitaan kattavampaa tietoa ympärivuotisesta asumisesta vapaa-ajan asunnolla ja vapaa-ajan asuntojen käyttötarkoitusten muutoksista. Kunnat kaipaavat kipeästi yhtenäisiä ohjeita, kriteereitä ja toimintamalleja sekä lisää resursseja vapaa-ajan asumisen muutoksen hallintaan.

Tuoretta tietoa vapaa-ajan asumisesta

Kuntien viranhaltijoiden kaipaamaa tuoretta tietoa vapaa-ajan asumisesta ja sen muutoksesta löytyy uunituoreesta Suomen Akatemian rahoittamasta ”Asumisen monipaikkaisuus ja arkielämä vapaa-ajan ympäristöissä” -hankkeen loppuraportista, joka on ladattavissa HELDA-arkistosta.

Mia Vepsäläinen, Anna Strandell ja Kati Pitkänen

Tutkija Mia Vepsäläinen työskentelee Itä-Suomen yliopistossa, Savonlinnan kampuksella.  Anna Strandell ja Kati Pitkänen ovat Suomen ympäristökeskuksen tutkijoita. Kaikki kolme olivat mukana viisivuotisessa Asumisen monipaikkaisuus -hankkeessa ja ovat maaseudun aktiivisia käyttäjiä asukkaina, mökkeilijöinä ja virkistäytyjinä. 
 


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi