Blogiarkisto

Blogissa maaseutupolitiikan asiantuntijat kirjoittavat ajankohtaisista maaseutupoliittisista aiheista ja tuovat esiin maaseudun näkökulmaa yhteiskunnallisessa keskustelussa pinnalla oleviin asioihin. Blogiin otetaan vastaan aiheeseen sopivia vieraskynäkirjoituksia. Jos haluat tarjota kirjoitusta, ota yhteyttä teemaverkostojen erityisasiantuntijoihin tai Antonia Husbergiin, antonia.husberg(a)mmm.fi.
2.9.2016 10.00

Naiset yrittäjinä maaseudulla

Maarit Sireni

Yrittäjä mielletään perinteisesti oman etunsa tavoittelijaksi, joka on kiinnostunut vain omaisuutensa kartuttamisesta. Hän on sarjakuvien itsekäs saituri, joka kylpee rahassa. Itsensä työllistäviin maaseudun yrittäjänaisiin tämä stereotypia sopii huonosti.

Unelmia ja työntäyteistä arkea

Maaseudulla yrittävän naisen työnkuva ja häntä koskevat mielikuvat ovat muuttuneet nopeasti. Kun vielä äidit ja anopit olivat emäntiä, ovat heidän tyttärensä ja miniänsä yrittäjiä. Maatiloja isännöivät yrittäjäparit tai isäntäpariskunnat. Muita maaseutuyrityksiä pyörittävät itsensä työllistäjät ja muut yrittäjänaiset.

Aikakauslehdissä maaseudun naisyrittäjien haastattelut ja tarinat ovat positiivisia ja rohkaisevia. Naiset kuvataan aktiivisina ja osaavina toimijoina, joiden kehittelemät ideat kypsyvät maaseudun pienimuotoisiksi menestystarinoiksi. Yrityksiä kuvaavat esimerkit innostavat käyttämään mielikuvitusta ja toteuttamaan villejäkin unelmia.

Lehtijuttujen naiset eivät puhu rahasta. Yrittäjyyden motiiveina ovat tavallisesti itsensä toteuttaminen ja itsensä työllistäminen, joka mahdollistaa asumisen maaseudulla. Haaveena voi myös olla lasten hoitaminen kotona yritystoiminnan ohella. Naisten yrittäjyys ei siten ole perinteisessä mielessä yrittäjämäistä, vaikka he kertovat tekevänsä paljon työtä toimeentulonsa eteen. Energiaa riittää myös kylätoimintaan ja kanssaihmisistä huolehtimiseen. Rivien välistä voi kuitenkin lukea, että naisyrittäjän leipä on toisinaan pieninä palasina maailmalla.

Hyvä, paha yrittäjyys

Vaikka yrittäjyyden edistäminen on nykyisin kaikkien hokema tavoite, maaseudun naisyrittäjistä ei tiedetä keskeisiä perusasioita. Tämä johtuu siitä, ettei maaseutuyrittäjiä koskevia tilastoja ole saatavilla sukupuolen mukaan. Tiedot yrittäjänaisista perustuvat onnistumisia hehkuttavien lehtijuttujen lisäksi laadulliseen tutkimukseen tai suppeahkolle joukolle kohdistettuihin kyselyaineistoihin.

Emme siis tunne maaseudun kehittämistoiminnan kannalta olennaisia perusasioita kuten sitä, miten merkittävää naisten harjoittama yritystoiminta on. Emme myöskään tiedä, voiko unelmiaan toteuttamalla tulla oikeasti toimeen.

Yrittäjyyspuheen ulottamisessa maataloudessa ja muilla aloilla työskenteleviin maaseudun naisiin on hyvät puolensa. Myönteistä on se, että naisissa osataan jo nähdä monenlaista potentiaalia. Toisaalta ylenmääräinen yrittäjyyteen kannustaminen on arveluttavaa ilman sitä koskevia faktatietoja. Yrittäjäksi heittäytyminen voi käytännössä johtaa riippuvuuteen puolison tuloista. Se merkitsee paluuta entisaikojen taloudellisesti epäitsenäiseksi emännäksi.

Sukupuoli vaikuttaa siihen, miten yrittäjistä kerrotaan ja kirjoitetaan. Mielikuvat puolestaan vaikuttavat toimintaan. Kylien ja maaseudun näkökulmasta on hyödyllistä vahvistaa kuvaa naisista epäitsekkäinä ja voittoa tavoittelemattomina huolehtijoina. Naiset itse sen sijaan saattaisivat hyötyä hyppysellisestä Roope Ankan röyhkeyttä ja itsekkyyttä.

Maarit Sireni

Kirjoittaja on maaseutumaantieteen dosentti ja työskentelee yliopistotutkijana Itä-Suomen yliopiston Karjalan tutkimuslaitoksessa. Hän toimii elämänlaatuverkoston erityisasiantuntijana.


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi