Blogiarkisto

Blogissa maaseutupolitiikan asiantuntijat kirjoittavat ajankohtaisista maaseutupoliittisista aiheista ja tuovat esiin maaseudun näkökulmaa yhteiskunnallisessa keskustelussa pinnalla oleviin asioihin. Blogiin otetaan vastaan aiheeseen sopivia vieraskynäkirjoituksia. Jos haluat tarjota kirjoitusta, ota yhteyttä teemaverkostojen erityisasiantuntijoihin tai Antonia Husbergiin, antonia.husberg(a)mmm.fi.
10.3.2015 8.00

Näkyykö teiden alamäki vaaliohjelmissa?

Heli Siirilä

Suomen verisuonten eli tiestön kunto valitettavasti heikkenee kovaa vauhtia, kun tiestöstä pidetyt juhlapuheet eivät konkretisoidu kunnossapito- ja perusparannuseuroiksi.  Puolueiden eduskuntavaaliohjelmissa aihe huomioidaan vaihtelevasti.

Omakotitalotkin kulkevat tiellä

Suomen tiet ovat muuttuneiden ”paineiden” alla. Vuosikymmeniä sitten, kun suurin osa tiestöstä rakennettiin, maailma näytti kovin erilaiselta. Ennen esimerkiksi talot rakennettiin paikanpäällä laudoista tai tiilistä, nykyään talot saatetaan kuljettaa rekoilla muutamassa osassa pitkienkin matkojen takaa. Ennen kuljetusajoneuvot olivat huomattavasti pienempiä kuin nykyiset 76-tonniset. Liikennemäärät ovat kasvaneet. Ennen katsottiin paperikartasta tai soitettiin paikalliselle asukkaalle kysyäkseen loogisimmat ajoreitit, nykyään luotetaan navigaattoreihin. Ja nämä navigaattorit saattavat pahimmillaan ohjata ajamaan peltotietä. Nimim. ”Kokemusta löytyy”.

Teihin ja erityisesti yksityisteihin kohdistettu rahoitus on viime vuodet ollut surkeassa jamassa. Teiden merkitys ei kuitenkaan ole vähentynyt. Biotaloudesta toivotaan yhtä Suomen talouden ja kehityksen veturia. Siinä ratkaisevana elementtinä ovat luonnonvarat, ja niistä erityisesti metsävarat. Jotta metsävarat olisivat hyödynnettävissä, pitää puutavara saada kuljetettua pois metsistä! Ja tämä ei luonnollisestikaan onnistu ilman kunnossa olevaa tiestöä.

Enemmistö vaaliohjelmista tunnistaa tie-kysymykset

Kun tarkastelin puolueiden eduskuntavaaliohjelmia, huomasin tieasioiden olevan tärkeitä suurelle enemmistölle puolueista. Keskusta haluaa painopisteen teiden, ratojen ja muiden väylien kunnossa- ja ylläpitoon ja uusien, kalliiden hankkeiden määrää on vähennettävä. Kokoomus toteaa, että perusväylänpidon kestävyydestä on huolehdittava. Kristilliset tunnistavat infrastruktuurin merkityksen biotaloudessa, ja haluavat mm. keskittyä teiden korjausvelan umpeen kuromiseen. SDP tyytyy toteamaan laadukkaan infrastruktuurin luovan edellytykset koko maan menestykseen yhdessä toimivien palveluiden kanssa.

Vasemmistoliitto linjaa tarkimmin aiheesta. Se tuo mm. esille, että Ruotsissa investoinnit liikenneinfraan ovat kuusinkertaiset ja väylien ylläpitoon 2,5-kertaiset Suomen lukuihin verrattuna. Vasemmistoliiton mielestä toimiva infrastruktuuri on kilpailukyvyn perusta. Siksi se haluaa esimerkiksi älyliikennettä ja muita uusia palvelumuotoja, isoja liikennehankkeita sekä vähintään 100 miljoonaa euroa vuodessa lisää perusväylänpidon määrärahoihin.

Myös RKP:n vaaliohjelmaan ovat hyvien yhteyksien ja infrastruktuurin takaaminen eri alueilla päässeet mukaan, koska niitä tarvitaan turvaamaan elinvoimaisuutta ja toimeentulomahdollisuuksia. Lisäksi kulkuyhteydet saaristoon pitää turvata RKP:n mielestä. Vihreät eivät vaaliohjelmassaan erityisesti mainitse tieasioita. Perussuomalaiset ovat julkaisseet maaseutuohjelman, ja siinä tieasiat ovat keskeisesti mukana.

Joten, teiden merkityksellisyys ja huono kunto tunnistetaan yli puoluerajojen. Pidetään huoli yhdessä vaalien jälkeen, että puheet siirtyvät euroiksi ja siten paremmiksi ajoteiksi.

Heli Siirilä

Kirjoittaja työskentelee Vaasan yliopiston Levón-instituutissa ja toimii erityisasiantuntijana maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän maaseudun maankäyttö ja infrastruktuuri -verkostossa. Niin tiet kuin rautatiet ovat mieluisia ja tuttuja kulkuväyliä.


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi