Blogiarkisto

Blogissa maaseutupolitiikan asiantuntijat kirjoittavat ajankohtaisista maaseutupoliittisista aiheista ja tuovat esiin maaseudun näkökulmaa yhteiskunnallisessa keskustelussa pinnalla oleviin asioihin. Blogiin otetaan vastaan aiheeseen sopivia vieraskynäkirjoituksia. Jos haluat tarjota kirjoitusta, ota yhteyttä teemaverkostojen erityisasiantuntijoihin tai Antonia Husbergiin, antonia.husberg(a)mmm.fi.
7.11.2016 12.00

Nopea laajakaista vaikuttaa myönteisesti maatilojen kehitykseen

Olli Lehtonen ja Mikko Pyykkönen

Tuoreen tutkimuksen mukaan nopea laajakaista vaikuttaa myönteisesti maatilojen kehitykseen. Tästä syystä julkinen panostus nopean laajakaistan saatavuuden parantamiseen erityisesti syrjäisellä maaseudulla on suositeltavaa.

Laajakaista 2015 -hanke on lisännyt internetin käyttöä

Laajakaista 2015 -hanke on lisännyt internetin käyttöä maatiloilla. Valmiilla hankealueilla sijaitsevista maatiloista noin 41 prosenttia käyttää kiinteää internetyhteyttä, kun vastaavat osuudet ovat suunnitteilla ja rakenteilla olevilla hankealueilla 22 ja 29 prosenttia. Havainnot osoittavat epäsuorasti, että julkisella panostuksella voidaan lisätä internetin käyttämistä maaseudulla.

Internetin käyttäminen on maatiloilla yleistä

Tutkimuksessa tarkasteltiin myös laajemmin internetin käyttöä noin 20 000 maatilalla. Aineisto pohjautuu maatalouden rakennetutkimukseen. Keskimäärin noin 50 prosentilla maatiloja oli vuonna 2014 käytössä kiinteä internetyhteys ja hieman pienempi osuus maatiloista eli noin 43 prosenttia käytti säännöllisesti mobiiliyhteyttä. Internetin käyttämättömyys maatiloilla oli varsin harvinaista. Noin 7 prosenttia maatiloista ei käyttänyt internetiä. Internetin käyttämistä maatiloilla leimaa selkeät alueelliset erot. Erityisesti syrjäisillä alueilla maan itä- ja pohjoisosissa sekä pienillä alueilla maan sisäosissa kiinteää internetyhteyttä käytetään selvästi muuta maata vähemmän.

Internetin käyttämisellä myönteisiä vaikutuksia maatilojen kehitykseen

Internetin käyttäminen vaikuttaa myönteisesti maatilojen kehitykseen. Tutkimuksen mukaan kiinteällä internetyhteydellä varustetut tilat ovat vertailutiloja suurempia ja ne ovat myös kasvaneet peltopinta-alaltaan nopeammin. Internetin käyttäminen maatiloilla oli myös sidoksissa tilan tuotantosuuntaan; yleisintä kiinteän internetyhteyden käyttäminen oli liha- tai maitotiloilla.

Taajamien läheisyydessä sijaitsevat maatilat hyötyvät sijainnistaan syrjäisiin maatiloihin verrattuna. Nopeat laajakaistayhteydet mahdollistavat maatiloilla nykyteknologian hyödyntämisen, ja se voi tuoda maatiloille kilpailuetua suhteessa syrjäisempiin laajakaistattomiin maatiloihin. Nopean laajakaistan puute voi tulevaisuudessa myös poissulkea joitakin tuotannollisia suuntia maatilojen tuotannossa. Tämäkin on uhka maatalouden kannattavalla harjoittamiselle koko maassa.  

Rakennetulla infrastruktuurilla merkitystä maaseudun kehittämisessä

Maatiloilla havaitut myönteiset kehitykset korostavat yleisemmin rakennetun infrastruktuurin merkitystä maaseudun kehittämisessä. Nopea laajakaista on osa rakennettua kilpailukykyä ja se mahdollistaa alueiden resurssien hyödyntämistä. Oletettavasti nopean laajakaistan merkitys korostuu tulevaisuudessa, jolloin maaseudulla toimiminen on entistä enemmän sidoksissa nopean laajakaistan saatavuuteen ja sen tarjoamiin mahdollisuuksiin. Digitaalisten palvelujen lisääntyessä nopea laajakaista vähentää syrjäisten alueiden sijaintihaittaa kytkemällä ne tiiviimmin osaksi kehittyviä talouksia, avaamalla uusia mahdollisuuksia taloudelliselle toimeliaisuudelle tai vähentämällä liikkumistarvetta etäällä sijaitseviin palveluihin.

Maatiloilla todennettujen myönteisten vaikutusten vuoksi suosittelemme julkisen tuen jatkamista nopean laajakaistan saatavuuden parantamiseksi. Tämä on keino välttää maaseudun eriarvoistuminen ja estää alueiden välisen digikuilun syventyminen.

Olli Lehtonen ja Mikko Pyykkönen

Lehtonen toimii erikoistutkijana Luonnonvarakeskuksessa Luonnonvarojen ja maaseudun kehittämisen ryhmässä ja on kiinnostunut paikkaperustaisessa aluekehittämisestä. Pyykönen toimi tutkimuksessa korkeakouluharjoittelijana.

Lue lisää: 

Hankkeen loppuraportti

 

 


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi