Blogiarkisto

Blogissa maaseutupolitiikan asiantuntijat kirjoittavat ajankohtaisista maaseutupoliittisista aiheista ja tuovat esiin maaseudun näkökulmaa yhteiskunnallisessa keskustelussa pinnalla oleviin asioihin. Blogiin otetaan vastaan aiheeseen sopivia vieraskynäkirjoituksia. Jos haluat tarjota kirjoitusta, ota yhteyttä teemaverkostojen erityisasiantuntijoihin tai Antonia Husbergiin, antonia.husberg(a)mmm.fi.
14.11.2016 14.00

Oikeus osallistua kulttuurielämään Kaikukortilla

Mira Haataja

Rahat tiukilla, eikä kulttuurielämyksiin ole varaa? Kaikukortti antaa mahdollisuuden nauttia taide- ja kulttuurielämyksistä sekä harrastaa kulttuuria silloin, kun on taloudellisesti tiukka tilanne. Se on myös sosiaali- ja terveysalan työntekijöille tarkoitettu työväline osallistumiseen yhdessä asiakkaiden kanssa. 

Kaikukortti otettiin lyhyen kokeilun jälkeen pysyväksi palveluksi Espoossa. Tänä vuonna Kaikukorttia on kokeiltu Kainuun maakunnassa. Kaikukortti voi toimia keinona juurruttaa kulttuuri luontevaksi osaksi kuntien ja maakuntien terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyötä.

Miksi Kaikukortti?

Kaikukortin taustalla on ajatus, että kaikilla on oikeus kulttuurielämyksiin ja taiteen ja kulttuurin harrastamiseen varallisuudesta huolimatta. Oikeus osallistua yhteiskunnan sivistyselämään ja nauttia taiteista on kirjattu YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmalliseen julistukseen. Suomen perustuslakiin on kirjattu sivistykselliset oikeudet itsensä kehittämiseen varattomuuden sitä estämättä. 

Tutkimuksissa on vakuuttavasti osoitettu, että mitä tasa-arvoisempi yhteiskunta, sitä korkeampi on sen ihmisten hyvinvointi. Yhteiskunnassamme on köyhyyttä ja eriarvoisuutta. Tutkija Jouko Karjalaisen mukaan lähes 17 % suomalaisista elää köyhyys- tai syrjäytymisriskissä. Tuoreen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tiedon mukaan noin 440 000 suomalaisen tulot alittavat minibudjetin, eli tulot eivät riitä kohtuulliseen vähimmäiskulutukseen. 

Kulttuuripalveluja rahoitetaan verovaroilla, mutta kaikilla ei ole varaa osallistua. Taloudellisesti vaikea tilanne ja palvelujen liian korkeana koettu hinta on todettu esteeksi kulttuuripalvelujen käytölle esimerkiksi Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksessa vuodelta 2014. Pitkäaikainen köyhyys on puolestaan yhteydessä sosiaalisen osattomuuden kokemuksiin. Osallisuuden vahvistaminen ja saavutettavuuden edistäminen ovat keskeisiä tavoitteita Kaikukortti-toiminnassa. Ne ovat myös osa nykyistä hallitusohjelmaa.

Kaikukortin tarkoituksena on edistää yhdenvertaista vapautta valita, osallistuuko kulttuurielämään vai ei. Hintakaan ei ole ainut osallistumisen este, joten Kaikukortti-toiminnassa pyritään tukemaan osallistumista kaksin ja pienryhmässä. 

Kainuun soten sosiaalityöntekijä Ritva Savolainen näkee Kaikukortin tärkeänä työvälineenä asiakaskohtaamisissa: ”Kaikukortti on uusi keino toteuttaa Sosiaalihuoltolaissa mainittua sosiaalista kuntoutusta. Kulttuuripalveluihin tutustuminen saattaa herättää asiakkaassa kiinnostusta nauttia taiteesta, ja osallistuminen voi edesauttaa aktivoitumista myös muilla elämän osa-alueilla.”

Kaikukortti käytössä Espoossa ja Kainuussa

Kaikukortti on tarkoitettu Espoon ja Kainuun Kaikukortti-verkostossa mukana olevien sosiaali- ja terveysalan yhteisöjen asiakkaille, jotka kokevat olevansa taloudellisesti niin tiukassa tilanteessa, ettei kulttuuripalveluja voi käyttää.

Kaikukortti on henkilökohtainen pahvinen kortti, jolla voi hankkia maksuttomia pääsylippuja kulttuuripalveluihin, esimerkiksi festivaaleille, teatteriin tai konsertteihin. Kortilla voi hankkia maksuttomia pääsylippuja myös oman perheen lapsille.

Kaikukortti-verkostossa on mukana laaja joukko kunnallisia ja yksityisiä kulttuuri-, sosiaali- ja terveysalan toimijoita sekä joitakin kolmannen sektorin kumppaneita. Kaikukorttia jaetaan esimerkiksi aikuissosiaalityön, etsivän nuorisotyön, klubitalon ja maahanmuuttajapalveluiden asiakkaille. Työntekijät voivat käyttää yhteisön Kaikukorttia yhdessä osallistumiseen asiakkaiden kanssa.

 Espoon Kaikukortti-verkostossa  on yli 20 kulttuurikohdetta ja lähes 20 sosiaali- ja terveysalan kumppania. Kaikukortilla voi hankkia lippuja esimerkiksi April Jazziin , Espoon Kaupunginteatteriin , Kino Tapiolaan , Gallen-Kallelan museoon , Näyttelykeskus WeeGeen museoihin ja Unga Teaterniin.

Kainuussa haasteena ovat pitkät välimatkat ja pienempi kulttuuripalvelujen lähitarjonnan määrä. Kaikukorttia on kehitetty siellä vastaamaan harvemmin asutun alueen tarpeita ja iloksemme Kaikukortilla voi Kainuussa päästä ilmaiseksi kansalaisopistojen kursseille

Kainuun Kaikukortti-verkostoon kuuluu yli 20 kulttuurikohdetta ja lähes 40 sosiaali- ja terveysalan kumppania. Kortilla voi hankkia lippuja niin Askanmäen kesäteatteriin , Kajaanin Runoviikko Sana ja Säveleen , Kuhmon Kamarimusiikkiin , Nykytanssin tuotantoryhmä Roudan  esityksiin kuin Suomussalmen kotiseutumuseoon  ja Pajakkakinoon.  Kortilla voi hankkia kurssipaikkoja kuuteen kainuulaiseen kansalaisopistoon.

Kulttuuri mukaan hyvinvointikertomukseen – mallia Pirkanmaalta! 

Taiteen itseisarvoon puuttumatta on osoitettu, että taiteen ja kulttuurin harrastamisella on myönteisiä vaikutuksia ihmisten hyvinvointiin. Tarvitsemme uusia keinoja juurruttaa taide ja kulttuuri osaksi kuntien ja maakuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä muun terveyden edistämisen, kuten elintapojen kohentamisen, liikunnan lisäämisen ja terveyserojen kaventamisen ohella. Pirkanmaalla on käynnistynyt uraauurtava alueellinen kulttuurihyvinvointisuunnitelmien laatimistyö osana Pirkanmaan alueellisen hyvinvointikertomus 2017–2020:n toimeenpanoa. Kannustan muita alueita ottamaan mallia Pirkanmaalta!  

Kunnille tulee jatkossa yhä suurempi vastuu kuntalaisten terveydestä. Jatkossa kunnat voivat saada Maakuntien rahoituslain luonnoksen (14. §) mukaan korvausta valtiolta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. Rahaa jaettaessa terveyden edistämisen toimintaa kuvataan terveyttä edistävien indikaattoreiden avulla. Jatkossa tarvitaan lisää mittareita, joiden avulla voi perustella hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä kulttuurin keinoin. On tärkeä saada taide, kulttuuri ja kulttuuripassin tyyppiset ratkaisut osaksi esimerkiksi terveyden edistämisen TEA-mittaria ja kuntien hyvinvointikertomusta.   

Kaikukortti-toiminnassa tutkitaan vaikuttavuutta ja vaikutuksia eri menetelmin ja näitä tuloksia voidaan hyödyntää kunnissa ja maakunnissa. Näin Kaikukortti voi toimia konkreettisena välineenä, jonka avulla voidaan ottaa taide ja kulttuuri kuntien ja maakuntien hyvinvointikertomuksiin ja terveyden edistämisen indikaattoreihin. Kaikukortti-toiminnalla voidaan tukea kuntien, maakuntien ja sote-puolen välistä yhteistyötä.   

Hanke, joka juurtuu  

Sanotaan, että hankkeita tulee ja menee, mutta niistä jää harvoin mitään pysyvää. Kaikukortti on kuitenkin varsin lyhyessä ajassa onnistunut juurtumaan osaksi kulttuuri-, sosiaali- ja terveysalan rakenteita. Juurtumista auttoi muun muassa se, että Kaikukorttia synnytettiin yhdessä työpajoissa tulevan Kaikukortti-verkoston kanssa. Espoo otti Kaikukortin pysyväksi palveluksi heti kokeilun jälkeen vuoden 2016 alusta.

Iloksemme myös Kainuussa Kaikukortti-toiminta jatkuu kokeilun jälkeen vuonna 2017. Verkosto on tuonut esiin, että pitkät välimatkat tuovat haasteita kortin käyttöön. Toisaalta nähdään myös, että Kaikukortti tulee tarpeeseen.

”Isolla osalla asiakkaistamme on vaikeuksia liikkua yksin kodin ulkopuolella, mutta on tullut muutamia mukavia yllätyksiä, että joku [on] päässyt lähtemään esimerkiksi teatteriin. Eli kokonaisuudessaan hyvä juttu tämä Kaikukortti!”  (Kainuun Kaikukortti-verkoston sote-kumppani)

Keräämme palautetta Kaikukortista myös kortinhaltijoilta. Espoossa syksyllä 2015 toteutetun kyselyn mukaan Kaikukortin haltijat raportoivat “myönteisestä vaikutuksesta omaan hyvinvointiinsa, kuten sosiaalisuuden, yhteisöllisyyden ja elämänlaadun kokemuksiin Kaikukortin myötä jopa varsin lyhyen kortin omistamisen myötä”.

Kaikukortin tulevaisuus?

Tavoitteenamme on tukea Kaikukortin valtakunnallista jalkautumista kiinnostuneille alueille.

Oikeus osallistua on ensimmäinen askel kohti osallisuutta. Toivottavaa on, että kortinhaltijat ja työntekijät pääsevät yhdessä innostamaan toisiaan ja kokemaan sekä tekemään taidetta monin tavoin. Näkisin mielelläni Kaikukortti-asiakkaita myös palveluliikenteen kyydissä osallistumassa kulttuuriin itse parhaakseen katsomalla ajalla. Kasvakoon Kaikukortti yhä loistavammaksi!

”Kortti antaa mahdollisuuksia uuden tuttavapiirin tapaamiseen. Pidän ideasta, toivottavasti jatkuu tulevaisuudessa.”    (Kaikukortin haltija, Espoo 2015)

Mira Haataja

Kirjoittaja toimii hankekoordinaattorina Kulttuuria kaikille -palvelun koordinoimassa Kulttuuripassin jatkohankkeessa ja vastaa Kainuun Kaikukortti-kokeilun koordinoimisesta.

Lue lisää Kaikukortista: www.kulttuuriakaikille.fi/kaikukortti 



Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi