Blogiarkisto

Blogissa maaseutupolitiikan asiantuntijat kirjoittavat ajankohtaisista maaseutupoliittisista aiheista ja tuovat esiin maaseudun näkökulmaa yhteiskunnallisessa keskustelussa pinnalla oleviin asioihin. Blogiin otetaan vastaan aiheeseen sopivia vieraskynäkirjoituksia. Jos haluat tarjota kirjoitusta, ota yhteyttä teemaverkostojen erityisasiantuntijoihin tai Antonia Husbergiin, antonia.husberg(a)mmm.fi.
17.6.2016 9.00

Onko maaseutu menettämässä luottamustaan palvelujärjestelmään?

Maaseudulla ollaan tyytyväisiä sosiaalipalvelujen toimintaan – tai ainakin yhtä tyytyväisiä kuin muualla, ilmenee tuoreesta tutkimuksesta. Palvelut näyttävät pelaavan hyvin, mutta järjestelmän oikeudenmukaisuus epäilyttää.

Sosiaalipalvelujen toimintaan ollaan tyytyväisiä

Maaseudulla palveluja on tarjolla vähemmän kuin kaupungeissa ja matkat palvelujen piiriin ovat pitkät. Tätä taustaa vasten on ehkä yllättävääkin, että maaseudulla tyytyväisyys sosiaalipalvelujen toimintaan ja saatavuuteen on samansuuruista kuin kaupungeissa.

Kaksi kolmesta pitää sosiaalipalvelujen toimintaa hyvänä ja puolet väestöstä luottaa saavansa palveluja tarvittaessa. Pitkä matka palvelun luo ja hankalat aukioloajat näyttäisi olevan ongelma noin puolelle sosiaalipalvelujen asiakkaista niin maaseudulla kuin kaupungeissa, kertoo uusin tutkimus.

Ilmiön taustoja ei ole tutkittu, mutta arvelen, että maaseudulla on totuttu ja tyydytty siihen mitä saadaan, vaikka se olisi niukempaa kuin muualla. Toisaalta, vaikka tarjolla on vähemmän, on mahdollista että laatu korvaa määrän. Kirkonkylissä ja pienehköissä kunnissa palvelut on perinteisesti järjestetty omalla kylällä, paikallisia voimavaroja hyödyntäen ja näin on säilytetty asiakkaille tärkeä tuttuus ja yksinkertaisuus. 

Luottamus pettää kun systeemi jättää?

Palvelujen toimintaan ollaan tyytyväisiä, toisaalta tulokset viittaavat, että luottamus palvelujärjestelmää kohtaan olisi heikkenemässä maaseudulla. Nimittäin kun väestöltä kysyttiin, mitä mieltä he ovat siitä, että sosiaalipalveluilla lisätään yhteiskunnallista tasavertaisuutta ja oikeudenmukaisuutta, maaseudulla tähän väitteeseen suhtauduttiin kriittisemmin kuin kaupungeissa.

Tulos käy kyllä järkeen, kun ajatellaan palvelujen poistumaa maaseudulta. Tilanne kieltämättä tuntuu epäreilulta niiden kohdalla, joita supistukset tuntuvat aina koskettavan. Eikä se laatu loputtomiin korvaa määrää, varsinkin, jos ja kun palveluista viedään ne viimeiset. 

Tehdään sote-uudistuksessa palveluverkko tasapuoliseksi

Luottamuksen rapautuminen on huolestuttavaa, sillä palvelujärjestelmämme oikeutus on, että kansalaiset antavat tukensa yhteisille toimintatavoille ja päämäärille. Väestön tuki puolestaan edellyttää luottamusta järjestelmän toimintaa ja sen tarjoamia palveluja kohtaan.

Luottamusta käytännössä vahvistaa, että palvelut auttavat arjessa ja elämän ongelmatilanteissa sekä kokemus siitä, että kaikilla on yhdenvertainen pääsy palveluihin. Siispä, tarjotaan sosiaalipalvelut jatkossakin matalalla kynnyksellä, lähipalvelun periaattein, myös maaseutualueilla. Mahdollisuudet ovat hyvät nyt kun palveluverkkoa rakennetaan uudelta pohjalta ja nykyistä leveämmillä hartioilla. 

Katja Ilmarinen

Kirjoittaja on erikoistutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa ja Maaseudun Elämänlaatuverkoston jäsen.

Tulokset käyvät ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Sosiaalipalvelut väestön ja asiakkaiden arvioimana -tutkimuksesta.  


 


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi