Blogiarkisto

Blogissa maaseutupolitiikan asiantuntijat kirjoittavat ajankohtaisista maaseutupoliittisista aiheista ja tuovat esiin maaseudun näkökulmaa yhteiskunnallisessa keskustelussa pinnalla oleviin asioihin. Blogiin otetaan vastaan aiheeseen sopivia vieraskynäkirjoituksia. Jos haluat tarjota kirjoitusta, ota yhteyttä teemaverkostojen erityisasiantuntijoihin tai Antonia Husbergiin, antonia.husberg(a)mmm.fi.
29.7.2015 8.00

Palvelu ei ole palvelu, jos se ei ole saavutettavissa

Nina Siira-Kuoksa

Lapissa lähipalvelut ovat karannet jo monessa kunnassa. Keskittäminen suurempiin – keskittäjien mielestä laadukkaampiin - yksiköihin, jotka ovat maaseudun asukkaista katsottuna kaukana, jatkuu kiihtyvää vauhtia. Lapin maaseudulla konttorinsa ovat sulkeneet monet pankit, postit, apteekit, lähikoulut ja perusterveydenhuollon päivystyspisteet.

Keskittäjien mielestä me vastustajat elämme viime vuosisadan maailmassa ja he valistavat meitä silmät säihkyen robotisaation (”mikäli haluat suomenkielistä palvelua paina yksi …” ) ja teknologian mahdollisuuksista  (”täytä lomake sivuillamme www.eipalvelua.fi...”). Hyviä uudistuksia terveille ja netin käytön hallitseville, mutta miten selviää ikäihminen, jolle jo kännykän tekstiviesti on ylivoimainen oppia, tai muistisairas, joka etenevän neurologisen sairautensa vuoksi unohtaa aiemmin oppimansa sairauden edetessä.

Ajatuksia lähipalveluista Napapiiriltä ylöspäin

Etiäiset sote–ratkaisusta mietityttävät Lapin maaseudun asukkaita ja erityisesti muistisairaita lähi-ihmisineen. ”Lähipalvelut” ovat jo nyt kaukana, keskitettyjä ja usein haja-asutusalueella asuvan muistisairaan saavuttamattomissa.  Esimerkiksi kuntouttavaan päivätoimintaan Lapin kuntakeskuksessa saattaa kertyä 100 kilometrin yhdensuuntainen matka ja palvelubussille joutuu kävelemään 5 kilometriä, mikäli se sattuu kulkemaan ”oikeana” päivänä.  Utsjoelta keskussairaalatasoiseen erikoissairaanhoitoon Rovaniemelle kertyy matkaa yhteen suuntaan 450 kilometriä. Sallassa sai katolta pudonnut odottaa ambulanssia 3 tuntia alkutalven pakkasissa, maassa maaten.

Kertoessani tätä esimerkkiä joku oli sitä mieltä, että avun tilaamisessa epäonnistuttiin. Avun tilaaja oli ensihoitaja, joka onneksi ymmärsi tilata myös paikallisen (vapaa)palokunnan paikalle, jotta loukkaantunut ei palellu kuoliaaksi ambulanssia odotellessaan.   Maaseudulla ei myöskään kannata sairastua virka-ajan ulkopuolella, sillä ilta-, yö- ja viikonloppupäivystyspalvelut on keskitetty  Rovaniemelle jo useasta Lapin kunnasta.  

Lappi lukuina

Lappi on poikkeuksellisen laaja alue ja kattaa 30,5 % Suomen maapinta-alasta. Lapin maakuntaan kuuluu 6 seutukuntaa ja yhteensä 21 kuntaa. Etäisyyksinä tämä tarkoittaa maakunnan eteläisimmän Simon kunnan rajalta pohjoisimman Utsjoen Nuorgamiin  637 kilometriä.  Lapissa oli vuonna 2013 asukkaita 182 514, joka oli 3,3 % koko maan väestöstä. Eniten asukkaita oli Rovaniemellä (61 215) ja vähiten Pelkosenniemellä (966). Rovaniemen lisäksi yli 20 000 asukkaan väestökeskittymiä on kaksi: Kemi (22 120) ja Tornio (22 371).  

Ennusteen mukaan Lapissa yli 65-vuotiaiden määrä tulee kasvamaan neljänneksellä ja yli 85-vuotiaiden 41 prosentilla vuodesta 2012 vuoteen 2020 mennessä. Mikäli työllisyys pysyy tulevaisuudessa vuosien 2009–2011 tasolla, nousee huoltosuhde ennusteiden mukaan koko maan tasolla vuoteen 2020 mennessä 147:ään nykyisestä 129,5:stä. Heikennykset huoltosuhteessa tapahtuvat ennusteiden mukaan maaseudulla - Lapissa, Etelä-Savossa, Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa. Kunnittain tarkasteltuna näkyvissä on rajuja muutoksia ja kuntien väliset hyvinvointi- ja palveluerot suurenevat.

Mikä neuvoksi?

Muistisairaudet  lisääntyvät 14 000 sairastuneen vuosivauhtia ja 36 uuden sairastuneen päivävauhtia. Tämä lisättynä noin 130 000 tautia tällä hetkellä sairastavaan näyttää erittäin huolestuttavalta. Mikä neuvoksi? Kuten Albert Einstein aikoinaan totesi: ”Mitään ongelmaa ei ratkaista sillä ajattelutavalla, jolla se on syntynyt.” 

Esittäisin, että satsaisimme sittenkin lähipalveluihin ja aloittaisimme kunnissa ja kaupungeissa aivoterveyden edistämistyön vauvasta vaariin. Lisäksi huolehtisimme muistisairaiden ja lähi-ihmisten oikea-aikaisista ja yksilöllisesti räätälöidyistä kuntoutus- ja tukipalveluista sekä hyvästä loppuelämästä yhteisökodeissa yhtä aikaa, sekä yhteistyössä julkisen-, kolmannen sektorin ja yksityisten palveluntuottajien kanssa. Näin muistisairaan ihmisoikeudet ja oikeus hyvään elämään toteutuvat paremmin.

 

Nina Siira-Kuoksa

Kirjoittaja toimii kehitysjohtajana Lapin Muistiyhdistys ry:ssä, jossa työtehtävät vievät koko Lapin maakunnan alueelle. Hän on huomannut  työn arjessa, miten palvelut ovat maaseudulla karanneet ihmisten ulottumattomiin.


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi