Blogiarkisto

Blogissa maaseutupolitiikan asiantuntijat kirjoittavat ajankohtaisista maaseutupoliittisista aiheista ja tuovat esiin maaseudun näkökulmaa yhteiskunnallisessa keskustelussa pinnalla oleviin asioihin. Blogiin otetaan vastaan aiheeseen sopivia vieraskynäkirjoituksia. Jos haluat tarjota kirjoitusta, ota yhteyttä teemaverkostojen erityisasiantuntijoihin tai Antonia Husbergiin, antonia.husberg(a)mmm.fi.
12.7.2016 13.00

Soten julkinen palvelulupaus - maaseudun turva?

Elli Aaltonen

Alustavat ehdotukset sote- ja maakuntauudistuksen lainsäädännöksi saatiin kesäkuun viimeisellä viikolla. Meillä on halutessamme kesäpäivinä, ainakin sateisina, aikaa lukea ehdotuksia ja avata soteen liittyviä käsitteitä. Yksi tällainen termi on julkinen palvelulupaus, samoin asiakkaan valinnanvapaus ja asiakkaan osallisuus. Lainsäädännössähän ei puhuta terveydenhuollon osaltakaan enää potilaasta, vaan puhutaan kuntalaisesta, asukkaasta tai asiakkaasta. Uusi termi on myös palvelukeskus, josta tarjotaan palveluja valtakunnallisena tai maakunnallisena.

Sujuvan arjen näkökulma

Kesän aikana moni suomalainen on maalla. Tämä tarkoittaa, että maaseutu tulee meitä lähemmäksi ja voimme sieltä käsin, mökillä tai sukulaisen luona tai tietysti omassa maaseudulla sijaitsevassa kodissamme miettiä, onko sote mahdollisesti viemässä palveluja pois maaseudulta vai palvelulupauksen mukaisesti niitä sinne rakentamassa. Julkisesta palvelulupauksesta säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaissa. Asukkailla on lain kautta olemassa maakunnan tahdonilmaisu siitä, miten sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja käytännössä toteutetaan. Palvelulupaus tulee koskemaan kaikkia järjestämisvastuuseen kuuluvia, myös ehkäiseviä ja kuntouttavia palveluja.

Maakuntien määrittämiin palvelulupauksiin tulee sisällyttää sana lähipalvelut. Näin myös maaseudulla asuvat pystyvät turvautumaan arjessa kohtuullisesti saavutettaviin palveluihin. Jos lähipalvelua ei määritetä, palvelulupaus pitää sisällään kuvauksen palveluista, joita maakunta järjestää asukkailleen, mutta ei sitä, miten palvelu on asukkaan saavutettavissa. Kun soten yhtenä tavoitteena on yhdenmukaisten palvelujen järjestäminen, on sujuvan arjen näkökulmasta tarpeellista tietää, mitkä ovat ne perustavat asiat, jotka tehdään lähellä asukkaita. Sen lisäksi on joukko sellaisia perus- ja erityistason palveluja, joiden järjestäminen ja tuottaminen on perusteltua toteuttaa keskitetyissä toimintayksiköissä tai useamman maakunnan yhteistyöalueella.

Palvelulupaus suhteessa maaseudun palveluihin

Käsitykseni palvelulupauksesta suhteessa maaseutuun tarkoittaa sellaisten lähipalvelujen tuottamista riittävän lähellä asukasta, joissa palvelu toistuu tai joissa palvelu tuodaan kotiin. Tällaisia sote-palveluja ovat kotihoitoon ja omaishoitoon liittyvät palvelut sekä lastensuojeluun liittyvä sosiaalityö ja lastensuojelun tukipalvelut. Tällaisia ovat myös kuljetuspalvelut tai sellaiset palvelut, joita voidaan mahdollistaa lähelle sähköisesti tai liikkuvina palveluina.

Pohjois-Karjalassa on esimerkiksi yhdistetty pelastu- ja ensihoidonasiantuntemus, jota kautta mahdollistuu harvan alueen ikääntyneille lisäavun anto perustehtävän ohella. Myös ennaltaehkäisevyyttä tai omaa vastuuta korostava sosiaali- ja terveydenhuollon palveluohjaus toimii tehokkaimmin ja tuloksellisemmin läheltä ohjattuna korostaen samalla asiakkaan omaa osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Näillä keinoin hälvennetään maaseudulla yksin asuvien ikäihmisten pelkoa yksinäisyyden ja turvattomuuden osalta, kun tiedetään, että tarvittaessa avun saaminen ei kestä liian kauan.

Uusia mahdollisuuksia maaseudulle

Hyvä lähipalvelujen kokonaisuus mahdollistaa maaseudulle yrittäjyyttä ja kansalaisjärjestötoimintaa. Kun hallituksen toiminnassa korostuu pienten ja keskisuurten yritysten vahvistaminen julkinen palvelulupaus tuo uusia mahdollisuuksia maaseudun päätoimiselle tai sivutoimiselle yrittämiselle ja kansalaisjärjestöjen osallisuus- ja palvelutoiminnalle. Kun hallitus on edellyttänyt, että julkisen ja yksityisen sekä kolmannen sektorin palvelutuotannolla on tasapuoliset toimintaedellytykset, riittävien lähipalvelujen kautta toteutuu myös samanlaiset palveluedellytykset maaseudulla kuin kaupungeissakin.

Elli Aaltonen

Kirjoittaja on Itä-Suomen aluehallintoviraston ylijohtaja ja MANEn jäsen.


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi