Blogiarkisto

Blogissa maaseutupolitiikan asiantuntijat kirjoittavat ajankohtaisista maaseutupoliittisista aiheista ja tuovat esiin maaseudun näkökulmaa yhteiskunnallisessa keskustelussa pinnalla oleviin asioihin. Blogiin otetaan vastaan aiheeseen sopivia vieraskynäkirjoituksia. Jos haluat tarjota kirjoitusta, ota yhteyttä teemaverkostojen erityisasiantuntijoihin tai Antonia Husbergiin, antonia.husberg(a)mmm.fi.
16.9.2016 15.00

Strategia harvaan asutun maaseudun potentiaalin toteuttamiseksi

Tarja Lukkari

Harvaan asuttu maaseutu on mahdollisuuksia täynnä. Valtaosa biotalouteen vannovan Suomen raaka-ainevaroista sijaitsee harvaan asutulla maaseudulla. Alueelle valmiiksi rakennettu tie- ja rakennusinfrastruktuuri, valokuitu ja langattomat verkot, alueen asukkaat ja työntekijät, yrittäjät ja teollisuus sekä edeltäviä tukevat palvelut takaavat, että raaka-aineista saadaan hyvinvointia koko maalle.
Asuminen harvaan asutulla maaseudulla on edullista ja arki sujuvaa. Alueelta löytyy myös sitoutunutta työvoimaa ja kun saadaan nopeat tietoliikenneyhteydet kaikille alueilla ja kaikkien saataville on etätyön ja muun etätoiminnan mahdollisuudet suuret.  

Vapaa-ajan asukkaat moninkertaistavat monen alueen väkiluvun loma-aikoina ja mahdollistavat samalla kohtuullisen palvelujen tarjonnan alueella. Näiden lisäksi luonto, kauniit maisemat ja kylien yhteisöllisyys ovat itselleni olleet yksi syy asua harvaan asutulla maaseudulla. 

Harvaan asutulla maaseudulla tarkoitetaan Suomen ympäristökeskuksen laatiman maaseututypologian mukaista harvaan asuttua maaseutua eli 68 % Suomen pinta-alasta. Harvaan asutun maaseudun alue tarkoittaakin haja-asutusalueen lisäksi kirkonkyliä ja pieniä kaupunkeja. Harvaan asuttuja alueita löytyy koko maasta. 


Pitkien etäisyyksien konkreettisia haasteita


Tilastojen valossa harvaan asutun maaseudun väestö vähenee sekä luonnollisen poistuman että muuttoliikkeen seurauksena. Väestö vanhenee nuorten muuttaessa alueelta pois mm. opiskelun takia. Väestökehitys aiheuttaakin haasteita palvelujen järjestämiselle ja kuntataloudelle. 

Mielestäni uusia toimintamalleja, digitaalisuutta ja kumppanuutta eli julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyötä kannattaa hyödyntää. Kuitenkin, miten realistista kumppanuus on pitkien etäisyyksien alueella, jossa asukkaiden keski-ikä on jopa 70 vuotta?

Digitalisaatio tuo mahdollisuuksia palvelutuotannon ongelmien ratkaisemisessa. Nopeiden tietoliikenneyhteyksien on kuitenkin oltava kaikkien saavutettavissa ja on huolehdittava siitä, että asukkailla on osaamista ja resursseja niitä hyödyntää. Sosioekonominen tausta voi asettaa ihmiselle hyvin konkreettiset rajoitukset - kun valokuituyhteys maksaa 100 eurosta yli 5 000 euroon. 

Maakuntarakenne uudistus keskittää palvelujen tuotannon nykyistä isommille alueille. Uudistuksen valmistelijoilla on iso vastuu miettiessään, miten sote-, koulutus- ja turvallisuuspalvelujen saavutettavuus turvataan myös harvaan asutulla maaseudulla. Keskimääräinen 10 minuutin vasteaika ei lohduta tulipalon tai sairaskohtauksen sattuessa alueella, jossa todellinen vasteaika onkin 60 minuuttia. Tunti voi hädässä olevalle olla ikuisuus, selviytymisen kannalta mahdottomuus.


Yrittäjyyden ja työllisyyden mahdollisuuksia 


Suuri osa Suomen yrityksistä sijaitsee kaupunkien ulkopuolella, raaka-ainevarojen lähellä. Alkutuotannon lisäksi harvaan asutulla maaseudulla toimii eri kokoisia yrityksiä – isoista yrityksistä mikroyrityksiin ja itsensä työllistäviin henkilöihin. Yrityksille tärkeitä ovat mm. toimiva infrastruktuuri, osaavat työntekijät ja yritysrahoitusmahdollisuudet. Yritystuet eivät kuitenkaan tunnista kaikkia harvaan asutun maaseudun erityspiirteitä kuten esim. osa-aikayrittäjyyttä.

Palvelualojen työpaikkojen määrä on merkittävä koko harvaan asutulla maaseudulla. Erityisesti valtion työpaikkojen väheneminen on kirpaissut monia pieniä kuntia verotulojen, osaamisen ja asukkaiden vähennyttyä. Alueen korkeasta työttömyydestä huolimatta kaikkiin avoinna oleviin työpaikkoihin ei saada osaajia. Usein syynä on se, ettei puolisolle löydy töitä eikä perheen lapsille harrastuksia.


Harvaan asutun maaseudun strategian valmistelussa keskeisimmäksi ja jopa läpileikkaavaksi teemaksi on noussut kunnossa olevat tie- ja tietoliikenneyhteydet. Ne mahdollistavat yhtälailla alueella asumisen ja yritysten, mietitäänpä kasvavan biotalousalan toimintamahdollisuuksia. 


Yhdessä laatimaan HAMA-strategiaa 

Kevään ja kesän aikana pidetyissä työpajoissa totesimme, että harvaan asuttu maaseutu tulee brändätä yrittämisen ja asumisen paikkana. Maailman laajuiset ilmiöt kuten arktisen alueen raaka-aineiden hyödyntäminen, ilmastonmuutos ja pakolaisuus voivat tulevaisuudessa lisätä muuttuneiden olosuhteidenkin vuoksi harvaan asutun maaseudun houkuttelevuutta.

Yhteisestä harvaan asutun maaseudun HAMA-strategiasta tulee tiivis. Tavoite on 20 toimenpiteen suunnitelma. Toimenpiteet on toteutettava, mikäli harvaan asuttu maaseutu halutaan pitää asuttuna. 

Strategiaa rakennetaan yhdessä – kaikki aiheesta kiinnostuneet ovat tervetulleita mukaan. Harvaan asutun maaseudun verkosto uskoo vahvasti alueen mahdollisuuksiin ja haluaa tulevalla strategialla vahvistaa alueen elinvoimaisuutta. Mikäli haluat osallistua, ota yhteyttä kirjoittajaan.


Tarja Lukkari
puh. 0400 372 082
tarja.lukkari@kamk.fi

Tarja Lukkarin työnantaja on Kajaanin ammattikorkeakoulu ja hän toimii  maaseutupolitiikan neuvoston Harvaan asutun maaseudun verkoston erityisasiantuntijana. Hän on viettänyt suurimman osan elämästään maaseudulla ja arvostaa maaseudun rauhaa, luontoa, väljyyttä ja siellä asuvia ihmisiä. Elinvoimainen maaseutu ja elinvoimaiset kylät ovat hänelle tärkeä asia

Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi