Blogiarkisto

Blogissa maaseutupolitiikan asiantuntijat kirjoittavat ajankohtaisista maaseutupoliittisista aiheista ja tuovat esiin maaseudun näkökulmaa yhteiskunnallisessa keskustelussa pinnalla oleviin asioihin. Blogiin otetaan vastaan aiheeseen sopivia vieraskynäkirjoituksia. Jos haluat tarjota kirjoitusta, ota yhteyttä teemaverkostojen erityisasiantuntijoihin tai Antonia Husbergiin, antonia.husberg(a)mmm.fi.
11.11.2015 18.00

Suomesta kestävän biotalouden suunnannäyttäjä?

Airi Matila

Kuinka yhdistää hallituspolitiikka, tutkimus ja luontoarvot niin, että Suomesta tulee biotalouden suunnannäyttäjä? Tätä kysymystä pohdittiin 20.10.2015 inspiroivassa biotalousseminaarissa, johon osallistui lähes kaksisataa henkilöä.

Ympäristötiedon foorumin koordinaattori Johanna Kentala-Lehtonen kokosi seminaarin tiivistelmän ja pääviestit päättäjille. Kestävyydessä on pyrittävä hakemaan kultaista keskitietä ja tasapainoa, esimerkiksi sääntelyä purettaessa ei pidä vaarantaa biotalouden kestävyyttä.

Biotaloudessa voi olla kilpailua samasta resurssista eri käyttökohteiden välillä. Kiertotalous on otettava huomioon biotaloutta kehitettäessä, koska uusiutumattomien luonnonvarojen käytöstä ei päästä kokonaan eroon tulevaisuudessakaan.

Kyseessä on koko talouden systemaattinen muutos

Biotalous heijastuu laajasti yhteiskunnan eri sektoreihin. Seminaarin osallistuja, yksikönpäällikkö Tomas Björkroth Axxell Utbildning Ab:stä kuvasi blogissaan 20.10.2015 satavuotiasta oppilaitostaan, jonka tulevaisuus perustuu biotalouden maa- ja metsätalouteen. Uusia mahdollisuuksia tulevat olemaan hajautettu energiantuotanto, elintarvikkeiden tuotanto ja palvelualat. Oppilaitosta ympäröivä meri tarjoaa mahdollisuuksia matkailuun tai luonnonhoitoon.

Seminaarin luennoitsija metsäneuvos Liisa Saarenmaa maa- ja metsätalousministeriöstä kirjoitti seminaarista Metsälehdessä 5.11.2015. Hänen mukaansa biotalous merkitsee pohjimmiltaan systemaattista muutosta fossiilitaloudesta uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvaan talouteen. Samalla toimintatapoja tullaan arvioimaan ja muuttamaan.

Saataisiinko sopimuksellisuus osaksi biotaloutta?

Biotalous nähdään aineellisten ja aineettomien palvelujen taloutena. Ajatellaanpa vaikka kaunista uudistuskypsää männikköä. Sille on käyttöä toisaalta raaka-aineena puukerrostalolle ja toisaalta virkistysmetsänä. Metsänomistaja lopulta päättää tavoitteidensa, liiketoiminnan vaihtoehtojen ja lainsäädännön puitteissa sen, mitä männikölle tapahtuu.

Kymmenisen vuotta sitten maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä katsoi laaja-alaisesti maaseudun mahdollisuuksia ja ehdotti rahoitettavaksi hankkeita, joissa kehitettiin sopimuksellisuutta esimerkiksi metsän eri käyttömuodoille. Myös tutkimus on tuottanut tietoa esimerkiksi virkistyskäytöstä ja maiseman arvoista.

Hallitusohjelma ja kärkihankkeet vauhdittavat tutkimusta ja kehitystyötä biotalouden liiketoiminnan hyväksi. On tärkeää, että valtioneuvoston tutkimushankerahoja kohdennettaisiin aineettoman luontoympäristön tutkimukseen. Samalla saisimme osaamista  suomalaisen luonnon virkistyskäytön ja luontomatkailun kansainvälistämiseen.

Airi Matila

Airi toimii erityisasiantuntijana maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän ekosysteemipalvelut-verkostossa ja metsäasiantuntijana Tapiossa.

Tutkijoiden ja kansanedustajien seura Tutkas ja Ympäristötiedon foorumi yhdessä Kestävän kehityksen paneelien sekä maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän ekosysteemipalvelut -verkoston kanssa järjestivät seminaarin 20.10.2015.


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi