Blogiarkisto

Blogissa maaseutupolitiikan asiantuntijat kirjoittavat ajankohtaisista maaseutupoliittisista aiheista ja tuovat esiin maaseudun näkökulmaa yhteiskunnallisessa keskustelussa pinnalla oleviin asioihin. Blogiin otetaan vastaan aiheeseen sopivia vieraskynäkirjoituksia. Jos haluat tarjota kirjoitusta, ota yhteyttä teemaverkostojen erityisasiantuntijoihin tai Antonia Husbergiin, antonia.husberg(a)mmm.fi.
2.6.2016 12.00

Syrjäseudun nuori: sinulla(kin) on oikeus!

Päivi Armila ja Mari Käyhkö

Syrjäseuduilla asuvien nuorten asemaa on syytä tarkastella kriittisesti keskusteltaessa yleisistä nuorten oikeuksista. Pitkät välimatkat ja julkisen liikenteen puute näivettävät heidän osallistumis- ja kouluttautumismahdollisuuksiaan tehden heistä hyvin erityisellä tavalla perheistä riippuvaisia. 

Valtioneuvoston lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmassa 2012-2015 on listattu mm. seuraavat nuoria koskevat oikeudet: nuorisopolitiikkaan osallistuminen (lautakunnat, nuorisovaltuustot), kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajantoimintaan osallistuminen, ystävien kanssa vietetty vapaa-aika, nuorisopalveluihin pääsy julkisilla kulkuneuvoilla, laadukkaat koulutusmahdollisuudet ja työharjoittelupaikat. Näiden oikeuksien toteutumista on arvioitu Nuorisotutkimusseuran tilaamassa analyysissa, jossa on havaittu yhdenvertaisuuden murenevan nuorten erilaisia taustoja tai ominaisuuksia (sukupuoli, etnisyys jne.) verrattaessa. Itä-Suomen yliopiston tutkimuksissa olemme puolestaan ottaneet erityiseen tarkasteluun syrjäisen asuinpaikan nuorten oikeuksien toteutumisen haasteena.

Kun kaikki on kaukana

Hylkysyrjä-hankkeeksi kutsumassamme tutkimuskokonaisuudessa olemme koonneet haastatteluja kyläkeskuksista, kouluista, nuorisotaloilta, kaupoista, kavereista ja harrastustiloista kaukana asuvilta nuorilta. Yleensä heidän asuinpaikoiltaan puuttuu myös julkinen liikenne. Nämä olosuhteet tekevät alaikäiset nuoret haavoittuviksi suhteessa yllä mainittuihin oikeuksiin. Keskeiseksi nousee kysymys kyydeistä: jos vanhemmat, sukulaiset tai naapurit eivät pysty tarjoamaan nuorelle kuljetusta kotoa ”kylälle”, yhteiseen harrastustoimintaan tai nuorisopolitiikkaan osallistuminen jää haaveeksi, ja ystäviä voi tavata vain koulukyytien raamittamassa aikataulussa.

Pitkät välimatkat ja asuinpaikan syrjäisyys eivät merkitse vain arkisia tässä-ja-nyt-haasteita. Monet haastattelemamme nuoret elävät vaihetta, jossa tehdään kauaskantoisia elämänvalintoja. Keskittämistä ja suuruuden ekonomiaa korostavassa koulutuspolitiikassa ei katsota syrjäkyliin, joiden nuorten realististen koulutusvalintojen skaala on hyvin kapea.

Ne, joilla ei ole varaa tai muuten rahkeita lähteä kotoaan kaukana sijaitseville koulupaikkakunnille 15-vuotiaina, joutuvat luovuttamaan tai valitsemaan niistä parista alasta, jotka lähimmässä oppilaitoksessa ovat enää tarjolla – tuntuivat ne itselle sopivilta tai eivät. Yleisesti voi todeta, että sellaiset elämänpoliittisesti tärkeät asiat kuten toisen asteen koulut, mieluisat alat ja työharjoittelumahdollisuudet sijaitsevat aina syrjäkylänuorten kotipaikoista kaukana.

Perhe on paras – vai onko?

Tutkimukset ja tilastot osoittavat jatkuvasti, että perhe on hyvin tärkeä nuoren elämänpolun muovaaja. Syrjäkyläympäristössä perheen (ja usein myös laajemman suvun) merkitys nuoren arjen sujumisen ja elämänvalintojen kehyksenä nousee jopa vahvemmaksi kuin kaupungeissa, joissa ulottuvilla on nuorisotoimen, julkisen liikenteen ja hankemaailman tarjoamia ”tasoittajia”. Syrjäseudulla näitä puskureita ei ole, jolloin siellä oikeuksien toteutumattomuuden riski on moninkertainen. Syrjäseutunuoret ovat eriarvoisessa asemassa suhteessa kaupunkinuoriin, mutta myös keskenään – perhesuhteistaan ja -taustoistaan erityisellä tavalla riippuvaisina.   


Päivi Armila ja Mari Käyhkö

Kirjoittajat työskentelevät tutkijoina ja yliopistonlehtoreina Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden laitoksella, Joensuun kampuksella. 

 


 


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi