Blogiarkisto

Blogissa maaseutupolitiikan asiantuntijat kirjoittavat ajankohtaisista maaseutupoliittisista aiheista ja tuovat esiin maaseudun näkökulmaa yhteiskunnallisessa keskustelussa pinnalla oleviin asioihin. Blogiin otetaan vastaan aiheeseen sopivia vieraskynäkirjoituksia. Jos haluat tarjota kirjoitusta, ota yhteyttä teemaverkostojen erityisasiantuntijoihin tai Antonia Husbergiin, antonia.husberg(a)mmm.fi.
3.10.2016 12.00

Tehdään maaseutu näkyväksi - Maaseutuvaikutusten arviointi työkaluksi alueuudistukseen

Seija Korhonen

Maaseutuvaikutusten arviointi (MVA) on työkalu, jota voi suositella käytettäväksi myös parhaillaan valmistelussa olevassa maakunta- ja sote-uudistuksessa. Myös lausuntokierroksella olevia lakiluonnoksia tulisi arvioida suhteessa niiden maaseutuvaikutuksiin. 
Maaseutuvaikutusten arviointi (jäljempänä MVA) on osallistava työkalu, jonka avulla voidaan varmistaa, että 

  1. suunniteltavan uudistuksen tai päätöksen erilaiset vaikutukset maaseutuun huomioidaan, ja 
  2. maaseudun kuntien, yhteisöjen, asukkaiden ja yritysten ääni saadaan kuuluviin. 

Tietoisissa päätöksissä paikalliset olosuhteet huomioidaan 

MVAn avulla voidaan vahvistaa uudistusten tai päätösten myönteisiä vaikutuksia ja ehkäistä kielteisiä vaikutuksia. Parhaimmillaan arviointi toimii ennalta ehkäisevänä työkaluna sekä kehittämisen välineenä muutosprosessien ohessa. 

Arviointia hyödyntämällä voidaan myös luoda tietoisesti valittuja maaseutuvaikutuksia. Arviointiprosessissa päätösten valmistelijat ja tekijät ovat vuorovaikutuksessa päätösten vaikutusten kohteena olevien ihmisten ja organisaatioiden kanssa.

MVA auttaa politiikan rakentamisessa alhaalta ylöspäin. Sen avulla voidaan luoda paikalliset olosuhteet huomioon ottavia ratkaisuja. Arviointi auttaa ymmärtämään asioita maaseudun näkökulmasta ja vähentää näin vastakkainasettelua keskusten ja maaseudun välillä.

Maaseutunäkökulma on tärkeä huomioida alueuudistuksessa 

Alueuudistusta ja lakiluonnoksia tulee siis tarkastella siitä näkökulmasta, mitä vaikutuksia niillä voi olla maaseutuun ja maaseudun palveluihin, elinvoimaan sekä demokratiaan. MVA auttaa kysymään tärkeitä kysymyksiä ja etsimään oikeita vastauksia.

Palvelut

Lakiluonnoksesta kootussa tiivistelmässä todetaan: ”Palvelujen saatavuuden varmistamiseksi niitä voidaan joutua kokoamaan suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Vähenevän väestön alueella tällainen kehitys olisi hyvin todennäköistä ilman nyt toteutettavaa uudistustakin.”
 
MVAn idea perustuu siihen, että osallistamalla eri osapuolia saatetaan ”löytää” uusia ratkaisuja palvelujen saatavuuteen ja saavutettavuuteen liittyvien haasteiden ratkaisemiseksi. Yhteen kokoontumalla ja alueen haasteita ja mahdollisuuksia yhdessä pohtimalla kuntien edustajilla, kuntalaisilla, järjestöillä ja yrityksillä on mahdollisuus myös miettiä täysin uusia ideoita palvelujen tuottamiseksi. 

Maaseudulle tarvitaan maaseudun olosuhteet huomioon ottavia ratkaisuja. Paras asiantuntemus niiden kehittämiseen on niillä ihmisillä, jotka itse asuvat ja toimivat näillä alueilla. 

Elinvoima

Maaseutu on menettänyt runsaasti julkisen sektorin työpaikkoja viimeisten vuosikymmenten aikana erilaisissa uudistuksissa, kun palveluja on keskitetty. Työpaikkojen väheneminen on pienentänyt maaseutukuntien verotuloja ja heikentänyt sitä kautta kuntien mahdollisuuksia rahoittaa palveluja. Myös palveluyritysten asiakasmäärät ovat pienentyneet ja yritysten kannattavan toiminnan edellytykset ovat heikentyneet. Nämä vaikutukset ovat heijastuneet monin tavoin maaseudun asukkaisiin ja heidän elinympäristöönsä.

Lakiesitysten mukaan sote-uudistuksen myötä kuntien ja kuntayhtymien palveluksesta siirtyy maakuntien palvelukseen yhteensä noin 220 000 työntekijää. Mitä vaikutuksia tällä on maaseutuun ja maaseutualueiden elinvoimaan? Kuinka monen työntekijän työpaikka siirtyy maaseutukunnasta maakunnan keskuskaupunkiin, kun hallintoa ja tukipalveluja keskitetään? 

Maaseutuvaikutuksia arvioitaessa pohditaan, voidaanko tässä historiallisen suuressa uudistuksessa ennakoida näitä muutoksia etukäteen, minimoida negatiivisia vaikutuksia ja kenties löytää ratkaisuja.

Osallistuminen ja demokratia

Lakiluonnoksessa todetaan, että maakunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on oikeus osallistua ja vaikuttaa maakunnan toimintaan. Maaseutualueilla erinomainen osallistumisen ja vaikuttamisen työkalu on juuri MVA. Se on väline koota ajatuksia ja työstää osallistavin menetelmin kehittämisideoita myös maakuntien reuna-alueilla asuvien ihmisten ja palvelujen käyttäjien kanssa.

Uudistusten maaseutuvaikutukset voivat kohdistua myös muun muassa kilpailukykyyn, asumiseen, infrastruktuuriin, vetovoimatekijöihin, ympäristöön, kulttuuriin ja identiteettiin. Jos vaikutuksia maaseudun ihmisiin, yrityksiin ja organisaatioihin ei tunnisteta, niitä ei tällöin myöskään oteta huomioon.

Uudistusten onnistuminen on tärkeää 

Yleinen ja monen tahon yhteinenkin mielipide lienee, että uudistuksia, erityisesti sote-uudistusta, tarvitaan. Onnistuessaan uudistukset ovat iso askel eteenpäin. 

Monilla, erityisesti maaseudun asukkailla ja yrittäjillä on kuitenkin pelko siitä, että nyt syntyy ”yksi maakunnan kokoinen kunta”, jossa erityisesti reuna-alueiden palvelut ja elämisen edellytykset heikkenevät. Näin on tutkimusten mukaan usein käynyt kuntaliitosten jälkeen. 

Osallistava MVA voi poistaa näitä pelkoja, vahvistaa luottamusta ja onnistuessaan myös auttaa ymmärtämään vaikeitakin päätöksiä. Arvioinnin kautta voi syntyä uudenlaisia näkökulmia, ratkaisuja ja toimintamalleja. 

Seija Korhonen

Kirjoittaja työskentelee maaseutupolitiikan neuvoston kansalaistoiminnan verkostossa ja on ollut fasilitaattorina useissa maaseutuvaikutusten arviointiprosesseissa kuntaliitos- ja kuntajakoselvityksissä.


Lue aiheesta lisää: Maaseutuvaikutusten arviointi työkaluksi alueuudistukseen (2016). Maaseutupolitiikan neuvosto, Suomen Kuntaliitto, Suomen Kylätoiminta ry.







Palaa otsikoihin | 1 Kommentti | Kommentoi