Blogiarkisto

Blogissa maaseutupolitiikan asiantuntijat kirjoittavat ajankohtaisista maaseutupoliittisista aiheista ja tuovat esiin maaseudun näkökulmaa yhteiskunnallisessa keskustelussa pinnalla oleviin asioihin. Blogiin otetaan vastaan aiheeseen sopivia vieraskynäkirjoituksia. Jos haluat tarjota kirjoitusta, ota yhteyttä teemaverkostojen erityisasiantuntijoihin tai Antonia Husbergiin, antonia.husberg(a)mmm.fi.
19.12.2016 12.00

Tunnistatko yhteiskunnallisen yrityksen?

Heli Talvitie

Maaseudun palvelujen ja elinvoiman turvaamiseksi on perustettu erilaisia lähipalvelukeskuksia, myös yrittäjävetoisesti, tai muuta yritystoimintaa. Näitä yrityksiä voidaan kutsua yhteiskunnallisiksi yrityksiksi. Tämä määritelmä tulee yllätyksenä usein myös yrittäjille itselleen.

Keskustelu yhteiskunnallisesta yritystoiminnasta on lisääntynyt julkisten palvelujen ulkoistamisen ja kilpailuttamisen seurauksena. Keskustelun hahmottamista vaikeuttaa toisiaan lähellä olevat käsitteet ja toimijoiden erilaisuus. Itse toiminta on tuttua. Ensimmäiset kylien osuuskunnat ja osakeyhtiöt perustettiin aikoinaan myös yhteiskunnallisia tarkoituksia varten.

Otsikon kysymys kysyttiin viime syksyn aikana ainakin neljästi maaseutupolitiikan neuvoston ja Manner-Suomen maaseutuohjelman maaseutuverkostopalvelujen yhteistyössä järjestämissä Yhteisöllinen palvelutuotanto maaseudulla -tilaisuuksissa. Tavoitteena oli lisätä maaseututoimijoiden tietoa yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä ja antaa tukea osallistujien omille kehittämisideoille. Tilaisuudet järjestettiin Porissa, Kannuksessa, Helsingissä (ruotsinkielinen tilaisuus) ja Leppäviralla.

Käsitteiden sekavuus

Yhteiskunta vastuullinen yritys ei ole vielä yhteiskunnallinen yritys. Järjestö voi tuottaa palveluja, mutta se ei välttämättä ole yhteiskunnallinen yritys. Osuuskunta tuottaa palveluja lähiyhteisölle, mutta se ei välttämättä ole yhteiskunnallinen yritys. Sosiaalinen yritys työllistää vajaakuntoisia, mutta se ei välttämättä ole yhteiskunnallinen yritys. Käsitesekamelskaa aiheuttaa vielä se, että eri kielissä käytetään eri termejä (social business, samhälleligt företag).

Yhteiskunnallisen yrityksen toimintaa ohjaavat niin taloudellinen tehokkuus kuin yhteiskunnallisen päämäärän tavoittaminen.  Yrityksen mahdollisesti tuottamasta voitoista tulee pääosa käyttää sen yhtiöjärjestyksessä määritellyn yhteiskunnallisen hyvän edistämiseen. Yrityksellä on vahva arvopohja.

Ulkoisesti yhteiskunnalliset yritykset tunnistaa yhteiskunnallisen yrityksen merkistä, jota käyttää noin sata suomalaista yritystä. Yhteiskunnallisen yrityksen merkin myöntää Suomalaisen työnliitto. Merkin hakeminen on vapaaehtoista, joten tämän tunnuksen ulkopuolella on useita yhteiskunnallisia yrityksiä.

Tunnistaako yritys itse yhteiskunnallisuutensa?

Tilaisuuksien aikana havahduttiin monesti siihen, että yritykset itse eivät tunnista itseään yhteiskunnalliseksi yritykseksi tai että esimerkkejä maaseudun yhteiskunnallisista yrityksistä ei tunneta. Tässäpä jakoon muutama esimerkki tuntemattomista: osuuskunta Viesimo, Joensuussa, Eskolan Kyläpalvelut Oy Kannuksessa, osuuskunta Pro Perniö Salossa ja Otavan lähipalvelukeskus Mikkelissä. Yritykset eivät ole vain palveluntuottajia, vaan myös vahvistavat kylänsä yhteisöllisyyttä ja elinvoimaisuutta.

Uudet perustettavat tai jo olemassa olevat yritykset voivat miettiä ovatko tai tulisiko heidän olla yhteiskunnallisia yrityksiä. Suomalaisen työnliiton tekemät yhteiskunnallisen yrityksen kriteerit ovat hyvä pohja tähän.

Maaseudun yhteiskunnallisen palvelutuotannon vahvistaminen

Maaperä on hedelmällinen yhteiskunnallisen yritystoiminnan lisäämiseen maaseudulla. Tästä kertoo useat Leader -ryhmien ohjelmat, joissa on tavoitteena yhteisöllisen yrittäjyyden vahvistaminen. Sote-uudistus tarvitsee myös uusia tapoja palveluiden tuottamiseen.  Ilmoille on jo heitetty ajatus kuntalaisten omistamasta terveyskeskusosuuskunnasta lähipalvelujen tuottajana. 

Jotta asia saadaan vauhtiin kunnolla, tarvitaan myös lisää tietoa myös yritysneuvojille yhteiskunnallisten yrityksen toimintaperiaatteista ja julkisia hankintoja tekeville tietoa mahdollisuuksista ottaa hankintapäätöksissä huomioon yhteiskunnalliset vaikutukset. Isompi harjoitus on saada tulosperustainen hankintamalli ja vaikuttavuusinvestoinnit normaaleiksi käytännöksi julkisella sektorilla. Tällöin tulokset ovat tärkeämpiä kuin suoritteet.

Yhteisöllinen yrittäjyys ja yhteiskunnallinen yrittäjyys ovat olemassa maaseudulla.  Nyt se täytyy tehdä näkyväksi ja linkittää kaikki yhteiskunnallisen yrittäjyyden kehittäjät ja tarvitsijat yhteen.

Yhteisöllinen palveluntuotanto maaseudulla tilaisuuksien materiaalit:

Leppävirran tilaisuus on katsottavissa tallenteena

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden asiantuntijan, Jarmo Hännisen esitys

Tiivistelmä yhteiskunnallisen yrittäjyyden käsitteistä

Suomalaisen työnliiton esitys suomeksi ja ruotsiksi.


Heli Talvitie

Kirjoittaja toimii maaseutupolitiikan elämänlaatuverkoston erityisasiantuntija ja oli mukana Yhteisöllinen palvelutuotanto maaseudulla -tilaisuuksien järjestämisessä.


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi