Blogiarkisto

Blogissa maaseutupolitiikan asiantuntijat kirjoittavat ajankohtaisista maaseutupoliittisista aiheista ja tuovat esiin maaseudun näkökulmaa yhteiskunnallisessa keskustelussa pinnalla oleviin asioihin. Blogiin otetaan vastaan aiheeseen sopivia vieraskynäkirjoituksia. Jos haluat tarjota kirjoitusta, ota yhteyttä teemaverkostojen erityisasiantuntijoihin tai Antonia Husbergiin, antonia.husberg(a)mmm.fi.
21.9.2015 13.45

Työtä tekeville

Virpi Skippari

Katselen kolmen aikuistuvan pojan äitinä ja toisaalta työroolissani suuressa nuorisojärjestössä Suomea joskus hieman ihmetellen. Olen ylpeä omistani ja muiden nuorista ja tiedän, että heistä voi olla vaikka mihin.
Työarjessani 4H:n kehityspäällikkönä törmään toisinaan valitettavasti tilanteisiin, joissa kuntien ja kolmannen sektorin sopimuksiin liittyvä byrokratia ja julkisen talouden säästöpaineet latistavat ja rajoittavat lasten harrastustoiminnan mahdollisuuksia ja nuorten työllistymistä.

Suomi voi kuulemma huonosti. Kaikesta leikataan ja uusia ideoita ei ole. Julkisuudesta saa helposti kuvan, että Suomi on konkurssikypsä ja kuihtumassa pois. Nuorisokin on lähes täysin hunningolla.

Tekemistä tuettava

Ei ole konkurssikypsä, emmekä kuihdu. Ja nuorisokin on oikealla kurssilla. Suomi on hyvä maa ja nuoret tekevät ja pystyvät – kunhan heidän näkemiään mahdollisuuksia ei kuitata mahdottomuuksina. Se, ettei niin käy, riippuu ennen muuta tuesta, jota valtio ja kunnat voivat ja niiden myös pitää nuorison työllistämiseen ja harrastustoimintaan kanavoida. Innokkaita nuoria käsiä ja päitä näet löytyy. Esimerkiksi 4H:n kautta työllistyy vuosittain noin 8000 nuorta ja kokoontuu säännöllisesti lähes 3000 erilaista kerhoa ja lasten ryhmää. Nämä samat ryhmät toimivat myös merkittävänä nuorten työllistäjänä, sillä kerhojen vetovastuu on 4H:n kouluttamilla nuorilla.

Laaja lasten kerhotoiminnan koordinointi, nuorten työllistäminen ja työelämävalmiuksien opettaminen ei ole työtä, jota kuka tahansa voisi tehdä. Suomessa tätä tärkeää työtä tekee noin 230 paikallista 4H-yhdistystä ja niissä palkatut 4H-nuorisotyön ammattilaiset.

Valtiontalouden leikkaussuunnitelmat uhkaavat nyt myös 4H:n toimintaa. Vastaavassa tilanteessa ovat muutkin järjestöt, mutta 4H:n rooli nuorten työllistymistä tukevana kansalaisjärjestönä on Suomessa aivan omaa luokkaansa.

Kunta kumppanina

Nuorten työllistämisessä hienosti onnistunut Pertunmaan 4H-yhdistys sai erityismaininnan Vastuullinen kesäduuni 2015 -kampanjassa. Yhdistys vastaanotti huomionosoituksen esimerkillisestä alle 18-vuotiaiden työllistämisestä Helsingissä 25.8.2015. Pertunmaan 4H-yhdistys onnistui yhdessä kunnan kanssa työllistämään kesällä 2015 lähes kaikki kunnan nuoret. Kesätöitä sai kaikkiaan 28 nuorta.

Jo 20 vuotta toteutettuun pertunmaalaiseen tapaan 4H-yhdistys etsii kunnan kumppanina kesätöitä pääasiassa 14-20-vuotiaille nuorille, korkeintaan kuukauden ajaksi.

Kunta myöntää 4H-yhdistykselle nuorten palkkoihin 50 prosenttia korvamerkittyä rahaa. Toisen puolikkaan 4H-yhdistys laskuttaa nuoren työllistävältä yritykseltä. Koska 4H-yhdistys toimii nuoren juridisena työnantajana hoitaen kaiken työsopimuksesta vakuutus- ja veroasioihin, laskuttaa yhdistys yritykseltä myös kulukorvauksena 1,30 euroa jokaista nuoren tekemää työtuntia kohti. Näin yrityksen aikaa ei kulu työllistämiseen liittyviin paperitöihin, varsinaisiin työtehtäviin perehdyttäminen riittää.

Pertunmaan 4H-yhdistyksen toiminnanjohtaja Mervi Honkasen mukaan mukaan pienessä kunnassa on kaikki lähellä toisiaan ja luottamus on hyvällä pohjalla.

Pertunmaan mallissa kaikki voittavat. Honkanen huomauttaa, että nuorten työllistäminen 4H-yhdistyksen kautta kunnan tuella on suosittua, koska se on edullista yrittäjille. Nuori pääsee puolestaan opettelemaan ”oikeita” töitä ja saa arvokkaita työkokemuksia ja työtodistuksia. Moni nuori onkin voinut ”opettelujaksonsa” jälkeen jatkaa töitä suoraan yrityksen palkkaamana.

Kunnantalolta katsottuna nuorten työllistyminen vähentää puolestaan sosiaalituen tarvetta.

Nähtävä tasetta kauemmas

Suuremmissakin kunnissa varsinainen ja suoranainen nuorten työllistämiseen tähtäävä toiminta toimii kentältä tulleiden viestien mukaan hyvin. Esimerkiksi Lahden 4H-yhdistyksen toiminnanjohtaja Petra Kortelaisen mukaan kaupungissa näytetään selvästi ymmärtävän, kuinka merkittävä ja ainutlaatuinen toimija 4H nuorten työllistämismahdollisuuksien edesauttajana Lahdessa on.

Silti suuremmalla kunnalla on puolestaan joskus myös suuren toimijan elkeitä. Isossa kunnassa päättäjien ja paikallisten yhdistysten välimatka toisistaan on pitkä ja etäisyys luo myös kasvottomuutta ja persoonattomuutta. Se näyttäytyy toisinaan ymmärtämättömyytenä yhdistysten tavoitteita ja arvojakin kohtaan. Iso kunta painottaa yleisissä palvelutuotantonsa sopimuksissa helpommin rahassa mitattavaa hyötyä, mihin yhdistysten on joskus vaikea eksaktisti, panos-tuotos -tyyppisesti vastata. Panostaminen nuorten työllistymiseen ja mahdollisuuksien tarjoamiseen esimerkiksi osana kunnallista palvelutuotantoa ei voi millään näkyä heti tuottona kuntataseessa viivan alla. Tulevaisuuden kannalta hyöty voi kuitenkin olla monikertainen.

Hämeenlinnan seudulla sopimukset ovat aika väljät kerhotoiminnan sisällön ja käytännön järjestelyiden suhteen. Hämeenlinnan Seudun 4H-yhdistyksen ryhmätoiminnan kehityspäällikön Heidi Siivosen mukaan kuntapäättäjiä kiinnostaa palvelun varmuus, tasalaatuisuus ja se, kuinka paljon lapsia toiminta tavoittaa ja kuinka paljon se työllistää nuoria. Lisäksi usein kirjataan tiedottamisesta, esimerkiksi koulujen kautta viestitään jokaisen lapsen kotiin. Jos kunta tilaajana haluaa toimintaa erityisryhmille, sovitaan siitä tarkemmin ja yksityiskohtaisemmin.

Olennaista rehti ja suora suhde

Kuntayhteistyössä on tärkeää olla joustava, luotettava ja avoin. Heidi pitää yhteyttä yhteistyötahoihinsa muutenkin kuin sopimustenteon yhteydessä. Joskus vaikka lähettelemällä kuvia, joita kunnat voivat käyttää viestinnässään tai laittelemalla tietoa erityistapahtumista. Hän pyrkii luomaan mahdollisimman arkisen ja avoimen asiointisuhteen. Ryhmätoiminnan kehityspäällikön työarkeen kuuluvat myös lähes kaikki tilaajien järjestämät tilaisuudet ja yhteistyöverkostojen tapaamiset. Lisäksi hän raportoi toiminnasta, tekee tilastoja kävijöistä ja kokoontumisista ja miettii aina, kuinka toimintaa voisi kehittää.

Heidi Siivonen huomauttaa, ettei Hämeenlinnan seudullakaan kaikki toimi aina kuten pitäisi, mutta silloin ongelmat pitää nostaa tilaajaorganisaation kanssa avoimesti esiin. Kuntaväki arvostaa järjestöissä Heidin kokemana juuri joustavuutta, luotettavuutta, toimintavarmuutta ja kentän tuntemusta.

Nuorten työllistymisen tukeminen on kaikkineen suuri, äärimmäisen tärkeä ja kovan työn arvoinen asia. Ja vaatii laajaa yhteistyötä yhteiskunnan eri sektoreiden välillä – kuten hyvinvoinnin takaaminen muutenkin.

Näistä tärkeistä teemoista keskustellaan myös 14. lokakuuta Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän ja Kuntaliiton järjestämässä Kumppanuuspäivässä Kuntatalolla Helsingissä. 4H:n ”Työtä tekeville” -kumppanuuspöydässä esillä ovat tuolloin nuorten työllistymiseen liittyvät asiat. Mikä on nuoren työtä? Miten nuorten työhalut ja tekemättömät työt kohtaavat tulevaisuudessa? Mistä rahat ja palkka nuorille tekijöille?

Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan.

Virpi Skippari

Virpi toimii kehityspäällikkönä Suomen 4H-liitossa. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän ja Kuntaliiton järjestämässä Kumppanuuspäivässä hän vetää kumppanuuspöytää Työtä tekeville. Twitter:@vskippari #hupparikansanpuolella #nuorisotyonpuolesta #4HSuomi. Blogikirjoitus on julkaistu 15.9. Nuorisotyön puolesta -sivulla.


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi