Blogiarkisto

Blogissa maaseutupolitiikan asiantuntijat kirjoittavat ajankohtaisista maaseutupoliittisista aiheista ja tuovat esiin maaseudun näkökulmaa yhteiskunnallisessa keskustelussa pinnalla oleviin asioihin. Blogiin otetaan vastaan aiheeseen sopivia vieraskynäkirjoituksia. Jos haluat tarjota kirjoitusta, ota yhteyttä teemaverkostojen erityisasiantuntijoihin tai Antonia Husbergiin, antonia.husberg(a)mmm.fi.
18.12.2015 9.00

Uutta osaamista maaseudulle

Heidi Valtari

Muuttoliike on monisävyinen ja monivivahteinen asia. Viime aikojen suuri aina Suomeen asti ulottuva turvapaikanhakijoiden virta on hyvin ajankohtainen aihe.

Sisäministeriö arvioi vuonna 2015 Suomeen saapuvien turvapaikanhakijoiden määräksi kaikkiaan 35 000. Sisäministeriön ennuste vuodelle 2016 on tasolla 15 000. Myös tulevina vuosina taso lienee samansuuruinen. Verrattuna viime vuosiin muutos on merkittävä, kaikkiaan kymmenkertainen.

Tilanne on iso kysymys aluetalouksien kasvun ja kehityksen kannalta myös maaseudulla. Tarvitaan viisautta ja osaamista tehdä oikeita valintoja ja politiikkaa tässä asiassa. On todennäköistä, että vuosien 2015 ja 2016 aikana tultaneen tekemään noin 17 000 myönteistä oleskelulupapäätöstä. Viimeistään niiden jälkeen alkaa kotouttamisvaihe toimivine kotouttamismalleineen ja kuntasijoituspaikkoineen.

Kotouttamisen onnistuminen on kriittinen menestystekijä tulevina vuosina. Se tuo merkittävää lisäpanostusta yhteiskuntaan ja talouskehitykseen. Mikäli nykyisillä tulijoilla on peruskoulutasoinen koulutus, se tarkoittaa 850 miljoonan koulutuspanosta Suomeen joidenkin arvioiden mukaan. Paras ja luonnollinen kotouttamisen tuki olisi työmarkkinoiden kasvu.

Väestönkasvu on maahanmuuton varassa

Tällä hetkellä väestönkasvu on Suomessa maahanmuuton varassa. Kantaväestön määrä väheni vuonna 2014 ensimmäistä kertaa ikärakenteellisista syistä. Myös kantaväestön syntyvyys on laskenut. Vuonna 2015 syntyvä ikäluokka on kooltaan pienin vuoden 1847 jälkeen, pois lukien nälkävuosi 1868.

Juuri kukaan ei tunnu olevan huolissaan syntyvyyden laskusta, koska samaan aikaan on 300 000–400 000 työtöntä. Voidaanko tulevaisuuden työvoimapula selättää maahanmuuttajilla? Syntyvyys on Suomessa matalin Helsingissä, ja pääkaupunkiseudulle suuntautuu myös maahanmuuton päävirta. Silti suurilla kaupunkiseuduilla vaarana on hallitsematon kasvu.

Paikalliset vahvuudet huomioon

Auttaako maahanmuutto, jos ei ole työtä ja työpaikkoja? Demografisesti kyllä, taloudellisesti nykysillä työllisyysasteilla ei. Miten maahanmuutto käännetään kansakunnan menestystekijäksi? Tarvitaan yrittäjyyteen ja työntekoon kannustava sosiaaliturva. Suurin uudistustarve on pystyä luomaan riittävät keinot yrittää ja työllistää. Oikeudenmukainen ja tasa-arvoinen työmarkkinajärjestelmä kannustaa työntekoon, yrittäjyyteen ja työllistämiseen sekä kantaväestöä että maahanmuuttajia.

Ratkaisuja paikallisyhteisöissä

Suomalaisten vastaanottokyky on hyvä, emme ole vieraskammoisia ja olemme valmiita auttamaan. Vastaanottava maaseutu -seminaarissa kuullaan hyvistä pakolaisten kotouttamisen esimerkeistä ja mahdollisuuksista erityisesti maaseudun näkökulmasta. Tutustu ohjelmaan ja tule mukaan 22.1.2016 järjestettävään tilaisuuteen.

Heidi Valtari

Kirjoittaja työskentelee Turun yliopiston Brahea-keskuksessa maaseutu- ja aluekehittämistehtävissä sekä toimii erityisasiantuntijana Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n maaseudun elinkeinot ja osaaminen -verkostossa (MESI). Hän on työryhmässä mukana toteuttamassa Vastaanottava maaseutu -seminaaria.

Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi