Blogiarkisto

Blogissa maaseutupolitiikan asiantuntijat kirjoittavat ajankohtaisista maaseutupoliittisista aiheista ja tuovat esiin maaseudun näkökulmaa yhteiskunnallisessa keskustelussa pinnalla oleviin asioihin. Blogiin otetaan vastaan aiheeseen sopivia vieraskynäkirjoituksia. Jos haluat tarjota kirjoitusta, ota yhteyttä teemaverkostojen erityisasiantuntijoihin tai Antonia Husbergiin, antonia.husberg(a)mmm.fi.
24.10.2016 10.09

Vietetään kekriä ja nautitaan lähiruoasta

Heidi Valtari

Lähiruoka kiinnostaa kuluttajia tällä hetkellä paljon, erityisesti sadonkorjuuaikaan ja nyt sen päätyttyä. On myös syytä juhlistaa sadonkorjuuta esimerkiksi kekriä viettämällä. Kekrin aika on Mikkelinpäivästä Pyhäinpäivään.

Kekri, myös keyri tai köyri, on perinteinen suomalainen syysjuhla, jonka juuret ovat eurooppalaisessa maatalouskulttuurissa. Sillä ei alkujaan ollut vakinaista kalenteriin sidottua ajankohtaa, vaan se määräytyi kulloisenkin vuoden syystoimien mukaan.

Tutut kasvot takaavat tuotteen laadun

Lähiruoka on paikallista pohjautuen alueen raaka-aineisiin ja ruokakulttuuriin. Tuottajan ja jalostajan tutut kasvot takaavat tuotteen laadun. Ostamalla paikallistuotteita voi vaikuttaa alueen hyvinvointiin.

Ruoka- ja juomajalostus on Suomen suurin kulutustavaroiden valmistaja ja neljänneksi suurin teollisuudenala, joka työllistää suoraan noin 40 000 henkeä noin 3 000 toimipaikassa. Ruokaketju maataloudesta elintarvikejalostukseen ja kauppaan työllistää noin 300 000 henkeä eli noin 12 prosenttia Suomen työllisestä työvoimasta.

Lähiruoan ohella koko ruokaketjulla on suuri alueellinen merkitys maataloustuotannossa ja koko maaseudulle, sillä valtaosa syömämme ruoan raaka-aineista on Suomessa tuotettua.

Uudistusta perinteitä kunnioittaen 

Ruokakulttuuri pohjautuu perinteisiin mutta muotoutuu ajan vaatimusten mukaan. Historiallisesti idän ja lännen ruokakulttuurien vaikutus on näkynyt ruoassamme, mutta nyt yhä enemmän paikallisuus ja esim. vanhat raaka-aineet ovat nousseet uuteen arvoon ja käyttöön. Globalisaatio tasoittaa alueellisia ruokakulttuureja mutta paikallisuus, alueen raaka-aineet ja erityispiirteet puolestaan nousevat vahvemmin esille.

Pienet, alle 20 henkilöä työllistävät ruokayritykset ovat keskeinen osa elintarvikealaa. Yleisimmät pienten yritysten toimialat ovat leipomotoiminta, vihannesten, marjojen ja hedelmien jalostus sekä lihanjalostus. Pienillä yrityksillä on merkittävä rooli suomalaisen ruokakulttuurin ylläpitäjinä ja kehittäjinä. Niiden päämarkkina-alue on pääosin paikallinen markkina ja ne ovatkin lähiruokayrityksiä aidoimmillaan.

Yhä useampi ostaa suoraan tuottajalta

Gallup Elintarviketieto Oy:n kesäkuun alussa 2016 tekemän selvityksen mukaan Suomessa kaksi kolmasosaa kuluttajista on ostanut ruokaa suoraan tuottajalta ainakin kerran viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana. Kolmen vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna suoraan tuottajalta ostaneiden osuus on noussut 52 prosentista 64 prosenttiin. Tori on yleisin paikka ostaa suoraan tuottajalta. Seuraavina ovat maatila, kaupan tuottajatiski, pienyrityksen myymälä ja tienvarsi, joissa on asioinut 12–18 prosenttia kuluttajista. 

Heidi Valtari

Kirjoittaja toimii valtakunnallisessa lähiruoan koordinaatiohankkeessa, muissa lähiruokaa edistävissä hankkeissa ja asiakokonaisuuksissa sekä erityisasiantuntijana maaseutupolitiikan Maaseudun elinkeinot ja osaaminen (MESI) -verkostossa. Toimipaikkana on Turun yliopiston Brahea-keskus.


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi