Blogiarkisto

Blogissa maaseutupolitiikan asiantuntijat kirjoittavat ajankohtaisista maaseutupoliittisista aiheista ja tuovat esiin maaseudun näkökulmaa yhteiskunnallisessa keskustelussa pinnalla oleviin asioihin. Blogiin otetaan vastaan aiheeseen sopivia vieraskynäkirjoituksia. Jos haluat tarjota kirjoitusta, ota yhteyttä teemaverkostojen erityisasiantuntijoihin tai Antonia Husbergiin, antonia.husberg(a)mmm.fi.
17.6.2015 10.18

Villiyrttihuuman kaupalliset mahdollisuudet käyttöön

Juha Rutanen

Alkavan kesän myötä viikkolehdet ja sosiaalinen media pursuavat juttuja ja ruokaohjeita villiyrteistä. Valtakunnallista villiyrttiviikkoa vietettiin kesäkuun alussa. Hortoiluun eli villivihannesten keruuseen luonnosta innostetaan monin tavoin. Mutta lannistetaanko säännöksillä luonnonkasvien kaupallinen hyödyntäminen?

Suomessa luonnontuotteiden käytöllä on pitkät perinteet. Marjojen ja sienten ohella kauppayrteistä on ollut koulutusta ja opasmateriaalia vuosikymmenten ajan. Luonnonmukaisuutta ja terveysvaikutteisuutta korostavat trendit ja villiyrttihuuma ovat nyt saaneet aikaan luonnonkasvien uuden tulemisen. Kuitenkin monia tuttuja luonnonkasveja kohdellaan uuselintarvikkeina, mikä estää yrittäjiltä niiden kaupallisen käytön ja liiketoiminnan.

Uuselintarvikesäännökset korostavat tuotteiden tai niiden ainesosien kaupallista käyttöhistoriaa ihmisravintona ennen toukokuuta 1997. Yrittäjien vastuulla on selvittää tarve uuselintarvikelupaan ja tarvittaessa todentaa käyttöhistoria. Hakemusprosessi selvittelyineen on kuitenkin kallis ja voi kestää vuosia. Kauppayrttioppailla tai pitkällä kulttuuriperinnöllä ei valitettavasti ole tässä arvioinnissa samaa painoarvoa kuin vanhoilla tositteilla ja myyntiluetteloilla.

Eksotiikkaa on suomalaisessakin ruokakulttuurissa


Kaupoissa on runsaasti EU:n ulkopuolelta tulevia, eksoottiselta kuulostavia tuotteita, joilla vastataan kuluttajien haluun huolehtia hyvinvoinnistaan. Säädösten takia kotimaisilla tuotteilla tuntuu olevan näitä vaikeampaa päästä markkinoille. Lisäksi säädösten tulkinnoissa vaikuttaa olevan eroja EU-maiden välillä. Onkin jo esimerkkejä, että luonnonkasveja jalostava toiminta on käynnistetty Suomen sijaan ulkomailla.

Puhtaasta Suomen luonnosta saatava villiruoka on osa suomalaista ruokakulttuuria, jota olisi tärkeää saada markkinoiduksi ja myydyksi maailmalle. Kiinnostusta on kansainvälisesti. Osaamispohjaa yrityksissä on ja tuoreita ideoita. Myös kokit ja keittiömestarit ovat löytäneet luonnosta uusia makuja.

Kaikkea eksotiikkaa ei tarvitse kehittää ulkomaisista aineksista. Kilpailukykymme ohella voimme lisätä terveyttä ja hyvinvointia purkamalla turhaa sääntelyä ja byrokratiaa. Otetaan oman luontomme tarjoaman aarreaitan mahdollisuudet käyttöön!

Juha Rutanen

Kirjoittaja työskentelee Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa Seinäjoella luontoalan elinkeinojen kehittämisen parissa ja toimii erityisasiantuntijana YTR:n maaseudun elinkeinot ja osaaminen -verkostossa (MESI).

 


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi