Blogiarkisto

Blogissa maaseutupolitiikan asiantuntijat kirjoittavat ajankohtaisista maaseutupoliittisista aiheista ja tuovat esiin maaseudun näkökulmaa yhteiskunnallisessa keskustelussa pinnalla oleviin asioihin. Blogiin otetaan vastaan aiheeseen sopivia vieraskynäkirjoituksia. Jos haluat tarjota kirjoitusta, ota yhteyttä teemaverkostojen erityisasiantuntijoihin tai Antonia Husbergiin, antonia.husberg(a)mmm.fi.
15.1.2015 13.16

Passiivisesta kuluttajasta aktiiviseksi kansalaiseksi

Hanna Mattila

Maaseudulla on hyvät mahdollisuudet vähentää kulutuksen ympäristövaikutusta. Tämä tapahtuu siirtymällä passiivisesta kuluttamisesta aktiiviseksi kuluttaja-tuottajaksi.

Energiakansalainen vähentää päästöjä

Passiivisen kuluttajan aktivoiminen kuluttaja-tuottajaksi vähentää kulutuksen ympäristövaikutusta. Tämä todettiin Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa (LUT 2014), kun tutkittiin kotitalouksien muuttumista sähkön mikrotuottajiksi. Tutkimuksen mukaan kotitalouksien omakohtainen energiainvestointi lisäsi tietoisuutta energiasta ja mikrotuottajat alkoivat pohtia kodin energiankäytön laajempaa rationalisointia.

Vaikka mikroenergian tuotantomäärä on kansallisessa mittakaavassa pieni, niin kysymyksessä on merkittävä muutos kohti kestävämpää energiakokonaisuutta. Passiivisesta kuluttajasta tulee energiakansalainen. Energiakansalainen tuottaa energiaa ja sitoutuu tällöin uusiutuvaan energiaan taloudellisesti ja henkisesti.

Ruokakansalainen vähentää päästöjä

Myös muuttuminen ruuan kuluttajasta ruokakansalaiseksi voi vähentää ruuan ilmastovaikutusta. Suomalaisten kulutuksen ilmastovaikutuksesta neljännes syntyy ruuasta. Ruokakansalainen sitoutuu pohtimaan ruokajärjestelmän eri ulottuvuuksia. Tällöin tulee kiinnostus nähdä ruoka tuote-etiketin takana. Kuka sen on tuottanut ja miten se on tuotettu? Ruokakansalaisuus on sitoutumista sellaisiin ruokaan liittyviin käytösmalleihin, jotka tukevat demokraattista, sosiaalisesti ja taloudellisesti oikeudenmukaista ja ekologisesti kestävää ruokajärjestelmää (Wilkins 2005).

Lähiruuassa yhdistyy moni ruokakansalaisuuden tunnuspiirre. Lähiruoka yhdistää tuottajat ja kuluttajat. Lähiruokatuottaja saa todennäköisemmin suuremman korvauksen tuotteestaan kuluttajalta suoraan kuin keskusliikkeen kautta. Ruokapiirit ja suoramyynti lähentävät maaseutua ja kaupunkeja. Lähiruokatuottajan kanssa voimme keskustella tuotantomenetelmästä ja voimme myös vaikuttaa niihin ruokakansalaisena.

Ruokakansalainen voi energiakansalaisen tapaan olla myös mikrotuottaja. Mikrotuotantoa ovat muun muassa kotipuutarhat ja kumppanuusmaatalous. Kun ruokakansalainen tuottaa ruokaa niin hän myös sitoutuu ruokaan taloudellisesti ja henkisesti. Tämä lisää ymmärrystä kokonaisekologiasta ja kiertotalouden periaatteista.

Energia- ja ruokakansalaisen kulutuskokonaisuus on kestävä

Energiakansalainen ohjaa energiankulutusta tuotannon mukaan. Ruokakansalainen tekee samoin: itse kasvatettu ruoka tai ruokapiiriyhteisöstä haettu ruoka päätynee harvemmin roskiin. Tällä hetkellä jokainen suomalainen heittää pois 20-30 kg ruokaa vuodessa. Ruokakansalainen arvostaa ruokaa ja vähentää ruokahävikkiä.

Usein tottumus ohjaa kulutuskäyttäytymistä. Energia- ja ruokakansalaista ei ohjaa tottumus, vaan hän on aktiivinen jäsen energia- ja ruokajärjestelmissä. Tällöin kulutuskokonaisuudesta tulee kestävämpää.

Hanna Mattila

Hanna on ruoka-, ilmasto- ja energiapolitiikan asiantuntija maa- ja metsätalousministeriössä. Hanna osallistuu kansainvälisiin ilmastoneuvotteluihin ja ilmastopolitiikan toimeenpanoon Suomessa. Tästä viimeisin esimerkki on marraskuussa valmistunut maatalouden ilmasto-ohjelma ”Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa”. Hanna on kotoisin maatilalta Elimäeltä ja hän pyörittää Helsingissä asuinalueensa ruokapiiriä.

Lähteinä käytetty:
  • LUT 2014. http://www.lut.fi/documents/10633/29979/Iiro_Gronberg_AurinkoenergiaV2_web.pdf/abb0c9f6-1a29-4313-9337-6295ac6e3d27
  • Wilkins 2005. Eating right here: Moving from consumer to food citizen. Jennifer L. Wilkins. Agriculture and Human Values (2005) 22:269-273.

Palaa otsikoihin | 2 Kommenttia | Kommentoi