Blogiarkisto

Blogissa maaseutupolitiikan asiantuntijat kirjoittavat ajankohtaisista maaseutupoliittisista aiheista ja tuovat esiin maaseudun näkökulmaa yhteiskunnallisessa keskustelussa pinnalla oleviin asioihin. Blogiin otetaan vastaan aiheeseen sopivia vieraskynäkirjoituksia. Jos haluat tarjota kirjoitusta, ota yhteyttä teemaverkostojen erityisasiantuntijoihin tai Antonia Husbergiin, antonia.husberg(a)mmm.fi.
10.4.2015 15.02

Palvelut suurimpien puolueiden vaaliohjelmissa

Heli Talvitie ja Marika Kettunen

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus oli tärkeimpiä asioita tällä vaalikaudella, ja niin se tulee olemaan myös uudella kaudella. Jokainen puolue kokee uudistuksen päätökseen viemisen tarpeellisena, samoin kuin rahoituksen muuttamisen yksikanavaiseksi. Siihen yksimielisyys kuitenkin loppuu.

Kuka palveluja tuottaa?

Puolueiden välillä on eroja erityisesti siinä, kuka palvelut tuottaa. SDP, Vasemmistoliitto, Kristillisdemokraatit ja Vihreät katsovat, että palveluiden tuottamisen pitäisi olla pääasiassa julkisen sektorin vastuulla. Kokoomus, RKP ja Perussuomalaiset korostavat valinnanvapautta. Ei siis ole tärkeää kuka palvelut tuottaa vaan se, että palvelut ovat laadukkaita ja hoitoketjut toimivia. Tämän lisäksi RKP ja Perussuomalaiset korostavat, että palveluntuottajayritykset olisivat paikallisia. Keskusta puolestaan ei ota suoraan kantaa, kuuluuko palvelujen tuottaminen yksityiselle vai julkiselle puolelle. Sana "maakuntamalli" löytyy kyllä vaaliohjelmasta.

Poliittisessa puheessa on tullut esille, että sote-uudistusta ja kuntauudistusta pitää toteuttaa käsi kädessä. Siksi onkin mielenkiintoista, että kunta-asioista ei ole pahemmin kirjoitettu vaaliohjelmiin. Kunta-asiat näkyvät vain Keskustalla, RKP:llä, Perussuomalaisilla ja Kristillisdemokraateilla. Ne kaikki vastustavat kuntien pakkoliitoksia ja korostavat lähidemokratian merkitystä.

Entä jos asioita katsoo maaseutupoliittisesti? Harva-asutus ja pitkät etäisyydet ovat tulleet mieleen Keskustalla, Kristillisdemokraateilla, Vasemmistoliitolla ja RKP:llä. Puolueet näkevät tärkeänä palvelujen alueellisen saavutettavuuden. Näistä Kristillisdemokraatit korostavat lähipalveluita kaikista voimakkaimmin.

Mistä hyvinvointi syntyy?

Hyvinvoiva ihminen ja hyvinvoiva yhteiskunta takaavat Suomen menestyksen. Tätä mieltä ovat kaikki puolueet. Mistä hyvinvointi syntyy, siitä ollaan taas eri mieltä. Puolueiden välillä on mielenkiintoisia eroja hyvinvointidiskurssissa. Hyvinvointitoimijuus annetaan puolueissa eri toimijoille. Selkeimmin joukosta erottuu Kokoomus, joka ratkoisi asiaa veropolitiikan ja työehtojen joustavoittamisen kautta. Sitten ovat julkishallintovetoiset lähestymistavat, joita edustavat Vasemmistoliitto, SDP ja Vihreät. Kolmantena erottuvat kansalaisyhteiskuntalähtöiset, joihin lukeutuvat Keskusta, RKP ja Kristillisdemokraatit. Perussuomalaiset painottavat yksilön vastuuta Kokoomuksen tapaan, mutta pitävät tärkeänä yhteiskunnan turvaverkkoa silloin kun suomalaisen hyvinvointi on vaarassa heiketä.

Onko kulttuurilla väliä?

Kulttuuri on puolueille haastava laji. Tekstimääräisesti siinä pärjää parhaiten Vasemmistoliitto. Maaseudun näkökulmasta kulttuuritoiminnassa tärkeää on julkisen ja kolmannen sektorin välinen yhteistyö sekä kirjastoverkosto. Vasemmistoliitto ja Keskusta tuovat näitä kaikista eniten esille. Kristillisdemokraatit nostavat kulttuurin otsikkoon, mutta toimenpiteissä se ei näy. Lienevätkö Perussuomalaiset puolestaan traumatisoituneet vuoden 2011 kulttuuriohjelman saamasta huomiosta, kun ovat jättäneet tämän kuuman politiikanalan kokonaan pois vaaliohjelmastaan? Loput pysyttelevät ympäripyöreästi kultaisella keskitiellä.

Mistä oppi saadaan?

Tasa-arvoinen, laadukas koulutus sekä toisen asteen koulutuksen alueellinen saatavuus on kaikille puolueille tärkeää. Maaseutupainotusta ei kuitenkaan löydy kuin Perussuomalaisilta. Perussuomalaisten kyläkouluja puolustava puhe olisi kuitenkin kaivannut enemmän tulevaisuuden mahdollisuuksia huomioon ottavaa näkemystä.

Jotta maaseudulla voidaan jatkossa käydä koulua ja opiskella, on tärkeää kehittää erilaisia etäopetuksen muotoja. RKP, Kokoomus, Keskusta ja Vihreät tuovat ohjelmissaan esiin digitaalisten ja mobiilien opetus- ja oppimismenetelmien lisäämisen tarpeen kaikilla kouluasteilla.

Oppiminen kuuluu myös aikuisille. Kokoomus puhuu osaamisen päivittämisen puolesta. SDP, Vasemmistoliitto ja Perussuomalaiset haluavat turvata vapaan sivistystyön. Mielenkiintoista on, ettei Keskusta kirjoita asiasta mitään, vaikka maassa on useita keskustalaishenkisiä kansanopistoja.

Ja mikä on loppupäätelmä? Se, että puolueet eivät tunnista vahvasti tarvetta räätälöidä palveluja erilaisten alueiden tai kuntien mukaan. Normien ja sääntelyn purkamisesta puhutaan yleisellä tasolla, mutta sitä ei nähdä osana palvelujen saavutettavuutta. Selkeää "maaseudun palveluiden puoluetta" ei ole.

Heli Talvitie ja Marika Kettunen, Maaseudun elämänlaatuverkosto

Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi