Blogiarkisto

Blogissa maaseutupolitiikan asiantuntijat kirjoittavat ajankohtaisista maaseutupoliittisista aiheista ja tuovat esiin maaseudun näkökulmaa yhteiskunnallisessa keskustelussa pinnalla oleviin asioihin. Blogiin otetaan vastaan aiheeseen sopivia vieraskynäkirjoituksia. Jos haluat tarjota kirjoitusta, ota yhteyttä teemaverkostojen erityisasiantuntijoihin tai Antonia Husbergiin, antonia.husberg(a)mmm.fi.
1.12.2017 15.15

Missä on maaseudun sivistys?

Asioiden tärkeyttä mitataan usein myös sillä, miten ne tulevat esille julkisessa puheessa, politiikoissa ja toiminnassa ja kenelle katsotaan kuuluvan vastuu asioiden perään katsomista. Julkisen vallan tehtäväksi on määritelty erilaisia tehtäviä, niitä on muun muassa välttämätön infra, turvallisuus ja hoiva. Ja sivistys

Sivistys on yksi Suomen perustuslain perusoikeuksista. Sivistys on perusopetusta ja jokaisen yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja erityisten tarpeiden mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta ja kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä. Itsensä kehittämisen mahdollisuus tarkoittaa opetuksen ohella myös riittäviä kulttuuripalveluita.

Kuntien kulttuuritoiminnasta on säädetty ensimmäisen kerran lailla 80-luvulla ja 90-luvulla lakia on uudistettu. Kunnat ovat olleet järjestöjen ohella suomalaisen maaseudun kulttuuritoiminnan kivijalkoja. Sitten 90-luvun on tapahtunut paljon ja kuntien kulttuuritoiminnan tavoitteet ovat usein unohtuneet kunnilta ja kulttuuritoimijoiltakin.

Tavoitteiden unohtuminen ei ole yllätys. Vain tosi kovat kulttuuriosaajat muistavat, että laki on olemassa. Voimassa olevan tavoitteet ovat myös niin löysiä, että ne eivät aseta haasteita kunnille positiivisessa mielessä. Rima on ollut helppo ylittää. 

Parilla kympillä vai parilla lantilla?

Kuntien asukkaat ovat pääsääntöisesti tyytyväisiä kulttuuripalveluihin. Kulttuuripalveluiden riittävyydessä koetaan eroja eri puolilla Suomea. Sisemmillä kaupunkialueilla oltiin tyytyväisempiä kuin harvaan asutulla maaseudulla. Yleistäen harvaan asutulla maaseudulla käytetään vähemmän rahaa per asukas kulttuuritoiminnan tukemiseen. Suuret erot kulttuurin rahoituksessa voidaan tiivistää, että toisilla on pari kymppiä ja toisilla pari lanttia. 

Onko meillä siis osa kunnista sekä rahattomia että sivistymättömiä? Maaseudun kunnilta ja kuntalaisilta, kuulen jo tulevan palautteen: ”helppohan se on isossa ja rikkaassa kunnassa, mutta meillä täällä…” Totta, isommalla budjetilla on tietenkin helpompi saada vaikuttavuutta aikaan, kuin muutamalla satasella. 

Kunnissa ja kuntalaisten tulee herätä tarkastelemaan miten kulttuuritoimintaa rahoitetaan ja tuetaan. Budjettien kasvattaminen ei yksistään riitä, on asetettava yhteisiä tavoitteita kulttuuritoiminnalle.

Rima yhdessä korkeammalle

Opetus- ja  kulttuuriministeriö on perustanut työryhmän uudistamaan lakia kuntien kulttuuritoiminnasta. Lakiuudistuksessa on tarpeen sovittaa yhteen lain tehtävät ja tavoitteet sekä nykypäivän ja tulevaisuuden tilanteet.

Lainvalmistelussa on huomioon otettava monia asioita kuten esimerkiksi kulttuuritoiminnan monet muodot, alueiden ja väestöryhmien erilaistuminen, digitaalisuus, toimialojen väliset rajapinnat ja palveluverkon saatavuus ja saavutettavuus. Laista tulee saada toimiva ja sopivan tavoitteellinen myös harvaan asutun maaseudun kunnille.

Laki uudistuksen tavoitteena ei ole luoda kunnille uusia velvoitteita, vaan kannustaa kuntia toimimaan tavoitteellisemmin kulttuuritoiminnassa, jotta ne voisivat paremmin tarjota perustuslain mukaiset mahdollisuudet ihmisille toteuttaa itseään. Samalla vahvistaa niin yksilöiden kuin yhteisöidenkin sivistystä.

Tässä on hyvä olla maaseudun kulttuuritoimijoidenkin olla mukana. Ei unohdeta kulttuuria, sillä se on yksi osa maaseudun elinvoimaisuutta! Kysymykset maaseudun sivistyksen etsimisestä tulisivat olla tulevaisuudessa turhia.

Ota osaa valmisteluun

Kuntien kulttuurilain uudistamistyö aloitetaan  sidosryhmille suunnatulle  seminaarilla 7.12.2017 klo 10.00  jota voi seurata  netin kautta. 

Muualla verkossa lainvalmistelua voi seurata:

  • Valtioneuvoston hankeikkunassa  
  • Facebookissa  kuntienkulttuuritoimintalaki -ryhmässä
  • Twitterissä tunnuksella  #kuntienkulttuuritoimintalaki


Heli Talvitie

Kirjoittaja työskentelee kulttuurisihteerinä opetus- ja kulttuuriministeriössä sekä maaseutupolitiikan neuvoston maaseudun osaaminen ja työllisyyshankkeessa.

performanssi-kalleria
Suonenjoen Kellarikalleria tarjoaa kuvataidetta ja taideperformansseja Kuvaaja: Heli Talvitie


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi