Uutisarkisto

11.9.2015 12.00

Kunnat muutoksessa - huomioidaanko maaseutu?

Kuntamarkkinoilla 10.9.2015 järjestetyssä tilaisuudessa pohdittiin maaseudun huomioimista kunnan muutosprosesseissa ja päätöksenteossa. Työkaluksi tarjottiin maaseutuvaikutusten arviointia. Arvioinnin kytkemisestä kuntajakoselvityksen rinnalle on saatu myönteisiä kokemuksia pilottialueilta.

Kuntaliiton ja maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän järjestämä tilaisuus kokosi paikalle yli 80 asiasta kiinnostunutta kuulijaa.

Maaseutunäkökulmaa päätöksentekoon

Suomi on suuren ja monimuotoisen maaseudun maa. Kuntarakennemuutos on johtanut siihen, että monet kaupungitkin ovat "maaseutumaistuneet". Maaseutu asukkaineen ja yrityksineen on tärkeä voimavara, joka tulee ottaa huomioon asioiden suunnittelussa, valmistelussa, päätöksenteossa ja toteuttamisessa.

”Maaseutuvaikutusten arviointi auttaa tunnistamaan maaseudulle kohdistuvat vaikutukset. Jos vaikutuksia maaseudun asukkaisiin ja yrityksiin ei tunnisteta, niitä ei myöskään oteta huomioon”, kiteytti ylitarkastaja Hanna-Mari Kuhmonen työ- ja elinkeinoministeriöstä. ”Maaseutuvaikutusten arvioinnin tarkoituksena on lisätä maaseudulle kohdistuvia myönteisiä vaikutuksia ja ehkäistä kielteisiä.”

Erityisasiantuntija Taina Väre Kuntaliitosta toi esiin, että kuntarakenteen muutos näkyy ensimmäisenä maaseudulla. Maaseudun elinvoima, palveluiden saavutettavuus ja päätöksenteon loittoneminen herättävät maaseudulla usein huolta kuntarakenteen muutostilanteessa. Tähän voi vastata etsimällä vaihtoehtoisia ratkaisuja maaseudun näkökulmasta ja varmistamalla, että asukkaiden ja yritysten ääntä kuunnellaan.

Työkalu osoittautunut toimivaksi käytännössä

Maaseutuvaikutusten arviointia tehtiin kolmella pilottialueella kuntajakoselvityksen yhteydessä syksystä 2014 alkuvuoteen 2015. Raahe-Siikajoki-Pyhäjoki-kuntajakoselvitysalueen pilottia vetänyt kunnanjohtaja Kaisu Tuomi korosti, että maaseutuvaikutusten arviointi on kriittinen tekijä kuntajakoselvityksen onnistumisessa. Hän painotti, että asiaa ei voi hoitaa hankkeella, vaan sen tulee olla osa kunnan normaalia toimintaa. Lähtökohtana tulee olla ihmisten hyvä ja sujuva arki. ”Tärkeää on sekä alueellinen että ihmisten välinen tasa-arvo.”

Tuomi koki, että prosessi tuotti runsaasti hyödyllistä tietoa ihmisille tärkeistä asioista. Tietoa tullaan hyödyntämään alueen strategiatyössä ja yhteistyössä sekä kuntasuunnittelussa. Prosessissa syntyneitä tuloksia kytketään myös valmisteltavaan seudulliseen elinvoimastrategiaan. 

Nilakan kuntajakoselvitysalueen pilottia vetänyt maaseutukehittäjä Seija Korhonen totesi maaseutuvaikutusten arvioinnin olevan monipuolinen oppimisprosessi. Sen avulla voidaan parantaa sidosryhmien välistä vuorovaikutusta, saada uusia näkökulmia ja ratkaisuvaihtoehtoja sekä käynnistää oikea-aikaisia kehittämistoimia.

Korhonen nosti hyväksi esimerkiksi Juankosken, jossa maaseutuvaikutusten arviointi aloitettiin Juankoski-Kuopio-kuntaliitosselvityksen valmistuttua keväällä 2014. Prosessi jatkuu edelleen ja sen seurauksena alueella kehitetään aktiivisesti eri tahojen yhteistyönä ratkaisuja esiinnousseisiin haasteisiin elinvoiman, palvelujen ja lähidemokratian näkökulmasta.

Opas maaseutuvaikutusten arvioinnista tulossa

Piloteista sekä aiemmista kokemuksista saadut opit kootaan oppaaksi ”Tehdään maaseutu näkyväksi! - Maaseutuvaikutusten arviointi kunnan kehittämisen välineenä”. Oppaassa kuvataan maaseutuvaikutusten arviointia sekä yleisesti että erityisesti kuntarakenteen muutostilanteessa.

Opas on tarkoitettu mm. kuntien viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden, järjestö- ja yhdistystoimijoiden sekä aktiivisten kuntalaisten käyttöön. Opas tulee saataville Kuntaliiton sivuille syyskuun aikana, jolloin siitä tiedotetaan lisää.

Lisätiedot
erityisasiantuntija Taina Väre, Suomen Kuntaliitto, p. 050 462 7279, etunimi.sukunimi@kuntaliitto.fi
ylitarkastaja Hanna-Mari Kuhmonen, TEM/maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, p. 0400 395 606, etunimi.sukunimi@tem.fi


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi