Uutisarkisto

4.2.2015 10.51

Maaseudun yritykset menestyvät yhteistyöllä, paikallisuudella ja innovaatioilla

Pienpanimo toteuttaa kiertotaloutta viemällä mäskit biokaasulaitokselle. Lähiruokatukku on kaupunkilaisille kiertotien väärti. Vanhusten kotihoitoa tukevissa tietoteknisissä palveluissa on miljoonabisnes. Yrittäjyysseminaarissa kuultiin esimerkkejä ja keskusteltiin yrittämisen edellytyksistä.
Esimerkkeinä Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän maaseutuyrittäjyysseminaarissa 3.2.2015 kuultiin kolmen erilaisen yrityksen tarinat.

Maaseudulla on monipuolista yrittäjyyttä ja paljon yrittäjiä, jotka yhdistävät monen alan toimintaa. - Osin tämä on käytännön sanelema juttu, mutta liittyy myös osaamiseen ja innovatiivisuuteen, totesi seminaarin avannut maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän puheenjohtaja, kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio.

Tuote, jota Pihtiputaan mummokin osaa käyttää, on kohta vientiin valmis

Hoitoalalla kasvumahdollisuudet ovat valtavat. Kasvuhakuisuutta löytyy Pihtiputaalta. Mika Paananen kertoi vanhusten palveluihin erikoistuneesta kolmen yrityksen ryppäästä. Suomen Kotihoitotekniikka KOHOTE Oy kehittää tietoteknisiä laitteita vanhusten palvelujen tueksi. KOHOTE on Paanasen mukaan laite, jota ikäihmiset aidosti osaavat ja haluavat käyttää.
 
Yritys ei myy pelkkää laitetta, vaan tukee myös käytön opettelussa. Laite vähentää kotihoidon tarvetta ja tuo turvallisuutta, siis tuo säästöjä kunnille ja lisää vanhusten henkistä esteettömyyttä. Myös omaiset ja läheiset pystyvät sen avulla kantamaan vastuuta mummon tai vaarin hoidosta. Tuote on vientiin valmis, kunhan Suomesta saadaan enemmän kokemusta.

Kysyntä lähiruokatuotteille ja pienpanimoiden oluille on kovaa

Viime vuonna avattu Deli-Tukku Raaseporissa Pohjan kylässä on esimerkki lähiruokayrityksestä, joka palvelee paikallisia asukkaita kohtaamispaikkana, paikallisia yrityksiä tuotteiden yhteisenä myyntipaikkana ja kaupunkilaisia, joille käynti on ”kiertotien väärti”, kuten Jan Westman yrityksen slogania kuvasi. Paikallisuus yrityksen vahvuutena tulee esiin esimerkiksi siinä, että Deli-Tukun avajaisiin tuli 200 kyläläistä makkarasopalle. Useampi näkyi olleen rollaattorin kanssa liikkeellä.

Kolmas esimerkki oli pienpanimo Panimo Hiisi. Mika Silajärvi kuvasi yrityksen tuotteen koko elinkaarta: - Meille tullee mallas panimolle, myö tehhään juttuja sille, tehhään olutta, ja sitten on järjetön määrä käytettyä mallasta. Mallas on huonoa safkaa myös eläimille, paremmin se tulee käyttöön biokaasun raaka-aineena.

Panimo Hiisi kärrää maltaan läheisen maatilan biokaasulaitokseen ja tankkaa samalla omat autonsa biokaasupolttoaineella. Vielä tämä kiertotaloutta harjoittava yritys ei Silajärven mukaan voi suoraselkäisesti sanoa tuottavansa ympäristöystävällistä olutta, mutta pienin askelin siihen pyritään. Toistaiseksi ei ole tarvinnut ottaa ympäristöarvoja markkinointiin mukaan, sillä kysyntä on niin kovaa, että markkinointikikkana on ollut lähinnä olla kertomatta tuotteesta kenellekään mitään.

Lopetetaan ruikuttaminen ja tehdään rohkeaa yhteistyötä

Tervon kunnanjohtaja Petteri Ristikangas kertoi, miten pieni 2000 asukkaan kunta on tukenut yrittäjyyttä. Pohjoissavolaisessa Tervossa tämä on tarkoittanut muun muassa aktiivista maanhankintaa. Kunta on luonut yrittämisen edellytyksiä Pohjolan hienoimmalle taimenkoskelle Lohimaa Oy:lle ja investoinut ajoharjoitteluratoihin, jonne BMW tuo nyt Winter Driving Experience -asiakkaita ympäri Eurooppaa. Olennaista on ollut paikallisten toimijoiden yhteistyö, jolla on luotu yrittäjämyönteistä pohinää. Tässä ovat apuna olleet EU-hankkeet. Yritysten menestykselle olennaista on myös toimiva lentoyhteys Kuopion lentokentän kautta.

- Eteläpohjalainen henki ja savolainen oveluus synnyttävät yhdessä hyvää. Suomessa pitäisi lopettaa ruikuttaminen, Ristikangas sanoi.

Maakuntajohtaja Asko Peltola kuvasi yrittäjyyttä osana Etelä-Pohjanmaan maakuntastrategiaa. Alueella on paljon yrityksiä ja myönteinen ilmapiiri. Dynamiikkaa kuitenkin tarvitaan lisää – uusia yrityksiä, kasvuhakuisuutta ja enemmän vientiä. Maaseudusta ja yrittäjyydestä tarvitaan positiivista puhetta, hyvien esimerkkien esille nostoa ja esikuvia.

Yritystoiminnan edellytyksiä ovat toimivat liikenne- ja tietoliikenneyhteydet. Toinen edellytys menestyvälle liiketoiminnalle on yhteistyön tekeminen. Yhteistyöllä viivan alle jää enemmän. Husu-Kallio näki erityisesti lähiruokakokonaisuudessa mahdollisuuksia yhteistyön lisäämiseen. Yrittäjyyden edellytyksiin nostettiin seminaarissa myös osaavan työvoiman saatavuus. Maaseudun yrittäjille lukio- ja ammattikouluverkon harveneminen on uhkakuva. Jos nuoret lähtevät heti peruskoulun jälkeen kauemmaksi kouluun, sille tielle he usein myös jäävät.

Edellytysten luominen maaseudun yrityksille jatkuu – myös tulevalla hallituskaudella

Maaseudun elinkeinot ja osaaminen -verkosto MESI vie nimensä mukaisesti eteenpäin yrittäjyyteen, elinkeinoihin ja osaamiseen liittyviä toimenpiteitä. Yrittäjyys on mukana myös maaseutupolitiikan vaaliteeseissä ja tämä on aihepiiri, joka taatusti jatkuu myös tulevalla hallituskaudella.

Seminaarissa oli yhteensä noin 100 osallistujaa – 50 paikan päällä ja saman verran seurasi tilaisuutta verkossa. Tilaisuuden tallenne on katsottavissa täällä.

Ohjelma

Esitykset

Lisätietoja

Heidi Valtari, Turun yliopiston Brahea-keskus, etunimi.sukunimi@utu.fi, puh.0400 487 160
Juha Rutanen, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti, etunimi.sukunimi@helsinki.fi, puh. 040 5737 568

Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi